1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. internet

Nettihuijausten määrä räjähti käsiin - tökeröimmät yritykset poliisin virkapostiin

Tälle ilmiölle ei loppua ole näkyvissä. Tyypillisessä nettihuijauksessa "rakkaussuhde" sosiaalisen median kautta johtaa rahanpyyntöihin, jotka vain kasvavat ja kasvavat. Tökeröimmissä tapauksissa huijausviestejä lähetellään jopa poliisin virkapostiin.

Kuva: Julian Stratenschulte / EPA

– Suurin osa on semmoisia että deletoin välittömästi, koska on selkeästi havaittavissa, että ne on niin tökeröjä yrityksiä, kertoo huijausviestejä työpostiinsa vastaanottanut Markku Ranta-Aho keskusrikospoliisista.

Paremmin rakenneltuja huijauksia ei yleensä kohdisteta viranomaisiin vaan joihinkin muihin tahoihin kuten yksityisiin ihmisiin tai liikeyrityksiin. Nykyään hyvin tyypillistä huijauksissa on, että ne alkavat varsin viattoman oloisesti siellä missä ihmiset viettävät aikaansa: sosiaalisen median kautta.

Nykypäivän auervaarat asialla

– Aloitetaan suhde, puhutaan vaikka rakkaussuhteesta. Se aloitetaan sosiaalisen median kautta, tai vaikka soitellaan koska puhelinnumeroitakin löytyy aika helposti. Siitä eteenpäin suhdetta lähdetään kasvattamaan kunnes se johtaa rahanpyyntöihin, jotka aina vaan kasvaa eri syyllä, Ranta-Aho kertoo.

Pahimmillaan uhri on menettänyt jopa kymmeniä tuhansia euroja. Huijauksissa liikkuu valtava määrä rahaa, pienistä summista jopa satoihin tuhansiin ja miljoonan euron tapauksiin.

Ranta-Ahon mukaan nettihuijausten määrä on viime vuosina räjähtänyt käsiin tavalla, jonka edessä poliisikin on voimaton. "Mappitila loppuu kesken", luonnehtii Ranta-Aho.

Häpeä estää rikosten selviämistä

Poliisin mukaan vain alle kymmenen prosenttia huijauksista päätyy viranomaisten tietoon.

– Syynä on varmaan se, että useimmat kun huomaavat tulleensa huijatuksi mieluummin nuolevat itse haavansa kuin kertovat peläten sitä häpeää mitä he kuvittelevat että siitä seuraa, Ranta-Aho päättelee.

Kaikkiin tapauksiin ei ehdittäisikään puuttua vaan poliisi joutuu tyytymään ennaltaehkäisevään tiedottamiseen.

– Pitää olla kriittinen, varsinkin kun on kyse rahasta. Ennen uskottiin, että se mikä painetaan on totta. Mutta se mikä löytyy sosiaalisesta mediasta, sen luotettavuusarvo on ihan toista, muistuttaa Ranta-Aho.