"Yksi maa, kaksi järjestelmää" ei enää vakuuta – 5 vastausta Hongkongista

Hongkongin kaduille kokoontuneet mielenosoittajat vaativat vapaita vaaleja, mutta Peking ei ole kiinnostunut tekemään myönnytyksiä hongkongilaisille. Kokosimme vastaukset viiteen kysymykseen demokratiamielenosoitusten syistä.

Yle Uutisten Kiinan kirjeenvaihtaja Sari Taussi Hongkongissa.
Yle Uutisten Kiinan kirjeenvaihtaja Sari Taussi on Hongkongissa laajojen mielenosoitusten keskellä.

1. Mitä mielenosoittajat vaativat?

Mielenosoittajien päällimmäinen vaatimus on päästä äänestämään vapaasti Hongkongin hallintojohtajasta. Nykyjärjestelmässä hallintojohtajan valitsee 1200-jäseninen vaalikomitea, jonka jäsenistä valtaosaa pidetään Pekingin näkemyksiä myötäilevinä.

Peking on ehdottanut, että vuodesta 2017 alkaen hallintojohtaja valitaan vaaleilla, mutta Kiinan johto saa valita vaalien ehdokkaat. Mielenosoitukset lähtivät liikkeelle tästä ehdotuksesta.

2. Kuinka laaja tuki mielenosoituksilla on?

Iso osa hongkongilaisista ilmeisesti kannattaa ajatusta siitä, että alueen asukkaat saisivat vapaasti päättää johtajastaan. Protestiryhmä Occupy Central järjesti kesällä epävirallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen, jossa liki 800 000 ihmistä äänesti vapaan ehdokasasettelun puolesta.

Hongkongin hallintokorttelien mielenosoituksissa on järjestäjien mukaan ollut noin 80 000 ihmistä, mutta riippumatonta arviota osallistujamääristä ei ole annettu. Hongkongissa on noin 7,2 miljoonaa asukasta.

Mielenosoittajien joukossa on paljon opiskelijoita, jotka ovat huolestuneet opetuksen kiinalaistamisesta.

- Viime vuosina kouluopetus on muuttunut propagandistisempaan suuntaan, sanoi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista Ylen Aamu-tv:ssä tiistaina.

Toisaalta osa Hongkongin asukkaista vastustaa mielenosoitusten käyttämistä välineenä demokratiavaatimusten ajamiseen. Esimerkiksi Hiljainen enemmistö Hongkongin puolesta -niminen ryhmä on huolestunut mielenosoitusten aiheuttamasta kaaoksesta ja ongelmista Hongkongin taloudelle. Ryhmän elokuussa järjestämään mielenosoitukseen tuli tuhansia ihmisiä.

Mielenosoittajia Hongkongin keskustassa illalla 29. syyskuuta. Kuva: Alex Hofford / EPA

3. Millainen suhde Hongkongilla on Kiinaan?

Hongkong palasi osaksi Kiinaa vuonna 1997 kun Iso-Britannia luopui siirtomaastaan edellisvuosikymmenellä tehdyn sopimuksen nojalla. Kiinan tuolloinen johtaja Deng Xiaoping lupasi, että Hongkongin ja Kiinan suhteissa noudatetaan periaatetta "yksi maa, kaksi järjestelmää", joka antaa Hongkongille autonomiaa muissa asioissa paitsi ulko- ja puolustuspolitiikassa seuraavan 50 vuoden ajan.

Lupauksesta huolimatta Hongkongin järjestelmää on sittemmin yritetty viedä kohti Pekingin ajamaa suuntaa. Vuonna 2003 Hongkongin johto yritti ajaa läpi valtionvastaista toimintaa koskevan lain, joka olisi tehnyt Pekingin arvostelusta laitonta. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin mittavien mielenosoitusten jälkeen.

Samankaltainen episodi nähtiin vuonna 2012, kun hallitus yritti muuttaa Hongkongin kouluopetusta kansallismielisempään suuntaan. Patriotismikursseista päädyttiin tekemään vapaaehtoisia kymmenien tuhansien ihmisten mielenosoitusten seurauksena.

Hongkongilaiset ovatkin menettäneet uskoaan "yksi maa, kaksi järjestelmää" -periaatteeseen. South China Morning Post -lehti (siirryt toiseen palveluun) siteeraa mielipidemittausta, jonka mukaan 56 prosenttia ihmisistä ei luota periaatteen toteutumiseen. Osuus on korkein vuonna 1993 aloitetun mittauksen historiassa.

4. Miksi Kiina ei halua tehdä myönnytyksiä?

Peking ei halua myöntää Hongkongille liikaa erivapauksia, jotka voisivat herättää myös mannerkiinalaiset vaatimaan samoja oikeuksia.

- On selvää, että ero muun Kiinan ja Hongkongin välillä ei saa kasvaa liian suureksi, tutkija Jyrki Kallio sanoi Aamu-tv:n haastattelussa.

Koska Kiinan johto päättää ehdokkaista manner-Kiinan vaaleissa, se haluaa johdonmukaisuuden vuoksi saada päättää ehdokkaista myös Hongkongin vaaleissa. Toisaalta Kiinan presidentti Xi Jinping on tunnettu peräänantamattomuudestaan.

- Jos hän antaa periksi, hän näyttää heikolta, ja sitä hän selvästi inhoaa, sanoo tutkija Larry Diamond New York Timesin haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Presidentti Xi on tähän asti vastustanut jyrkästi poliittisten vapauksien lisäämistä Kiinassa ja tukahduttanut mielenosoitukset rautaisella otteella. Juuri kukaan ei usko, että Xi harkitsisi tosissaan vapaiden vaalien myöntämistä hongkongilaisille.

Diamondin mukaan presidentti Xi on jo nyt pahentanut tilannetta kieltäytymällä jyrkästi minkäänlaisten poliittisten muutosten sallimisesta Hongkongissa. Tutkijan mielestä symbolisetkin myönnytykset olisivat voineet viedä mielenosoituksilta puhdin.

Mielenosoittajien rakentama barrikadi Hongkongin keskustassa 30. syyskuuta. Kuva: Alex Hofford / EPA

5. Miten Hongkongin tilanne näkyy Kiinassa?

Hongkongin mielenosoituksista ei vaieta kiinalaisissa tiedotusvälineissä, mutta niistä kerrottaessa korostetaan Pekingin virallista kantaa, jonka mukaan kyse on Kiinan sisäisestä asiasta johon ulkomaat eivät saa puuttua. Kallion mukaan kiinalaismediassa mielenosoitukset on myös kehystetty kehityksen kannalta haitalliseksi epävakauden kylvämiseksi.

Kiinan verkkosensuuriin Hongkongin mielenosoitukset näyttäisivät jo vaikuttaneen. Kiina sulki viikonvaihteessa pääsyn Instagram-palveluun, jonka kautta kuvat mielenosoituksesta ovat levinneet manner-Kiinassakin tunnuksilla #hongkong tai #occupycentral.

Foreign Policy -lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) Instagramin sulkeminen aiheutti vastalausevyöryn Kiinan omassa yhteisöpalvelussa Weibossa.