1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Tampereen Nurmi-Sorila – maaseutu ja Näsinneula samassa paketissa

Kun Jyväskylän tieltä kääntyy kohti Teiskoa, päätyy maaseudun rauhaan Nurmi-Sorilaan. Kymmenen vuoden päästä alueella voi olla saman verran asukkaita kuin Vuoreksessa.

Kuva: Matti Vikman / Yle

Tampereelle muuttaa vuosittain 4 000 uutta asukasta. Kaupunki tarvitsee lisää rakennusmaata ja sitä haetaan nyt Teiskon suunnasta. Nurmi-Sorilaan Kaitavedentien varrelle noussee asuntoja tuhansille asukkaille.

– Kokonaisuus on 1720 hehtaaria ja 13 000 asukasta. Sen pääpaino on Nurmin alueella, pohjoisosa alueesta on enemmänkin maa- ja metsätalousaluetta, kertoo arkkitehti Aulikki Graf Tampereen kaupungilta.

Nurmi-Sorilaan laadittiin osayleiskaavaa jo vuonna 2010. Ehdotukseen on tämän jälkeen tehty muutoksia, joissa on painotettu maiseman ja rakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja. Myös harvinaisella perhosella on ollut osuutensa muutoksiin.

– Alueella elää harvinainen tummaverkkoperhonen, joka on niin sanottu direktiivilaji. Perhonen on paikallinen harvinaisuus, jota on suojeltava. Tämä on vaikuttanut huomattavasti varsinkin alueen pohjoisosan suunnitteluun, Aulikki Graf toteaa.

Kauppoja kivijalkoihin

Alueella elää harvinainen tummaverkkoperhonen, joka on niin sanottu direktiivilaji. Perhonen on paikallinen harvinaisuus, jota on suojeltava.

Aulikki Graf

Nurmi-Sorilaan on tarkoitus rakentaa sekä omakotitaloja että kerrostaloja. Ison asukasmäärän uskotaan houkuttavan kauppoja, joita on tarkoitus sijoittaa kerrostalojen alakerroksiin. Kulkuyhteydet halutaan saada toimiviksi.

– On ajateltu, että tänne ajaisi kaksi bussilinjaa. Toinen menisi 9-tietä suoremmin ja nopeammin ja toinen Aitolahdentien kautta. On myös tarkoitus, että linja-autoja kulkisi vähintään 20 minuutin välein. Lopullisen päätöksen tekee tietysti joukkoliikennelautakunta, Aulikki Graf toteaa.

Nurmi-Sorilan asuinalueen rakentamisen on suunniteltu alkavaksi vuodesta 2024 eteenpäin. Uusia asuntoja tulee yhteensä 6300, joista kerrostaloihin sijoittuu noin 2000, erillisiin pientaloihin 2600 ja omakotitaloihin noin 1600 asuntoa.

Toistaiseksi Nurmi-Sorilassa on runsaasti peltoja, joilta näkyy Näsijärven toiselle puolella oleva Näsinneula. Maaseutua aiotaan ainakin jossain määrin säilyttää myös tulevaisuudessa.

– Alueella kartoitettiin tilakeskukset, joilla on kulttuurihistoriallista arvoja. Näitä kertyi kaikkiaan yli 20. Lisäksi maalaismaisemaa pyritään turvaamaan varsinkin lähempänä Näsijärveä erityisillä maisemamerkinnöillä, Aulikki Graf sanoo.