Autoliitto haluaa pyöräilijät omille kaistoilleen: "Fillarit ja fiudet erikseen"

Yksityisautoilijoiden etua ajava järjestö on Helsingissä samoilla linjoilla pyöräilijöiden kanssa. Onko kaikki nyt nähty?

Kotimaa
Pyöräilijä taluttaa polkupyörää Helsingissä.
Yle

Autoliiton Helsingin osaston puheenjohtaja Kari Tornivaara tietää mitä pyöräilijöille pitäisi tehdä: Poistaa jalankulkijoiden ja autoilijoiden seasta omille kaistoilleen.

– Mehän olemme aina sanoneet, että fillarit ja fiudet erikseen, Tornivaara lohkoo.

Autoliiton Helsingin osasto jätti jo keväällä lausuntokierrokselle kuntalaisaloitteen, jossa vaaditaan kaupungista turvallisempaa paikkaa jalankulkijoille.

Erillisten pyöräkaistojen lisäksi aloitteessa vaaditaan muun muassa jatkuvuutta jalankulkuväylille pätkittäisten kävelyreittien sijaan, lisää liikennevaloja ja valaistusta suojateille, sekä epätasaisten nupukivipäällysteiden poistoa kävelyteiltä.

Autoliiton aloite (siirryt toiseen palveluun) käsitellään yleisten töiden lautakunnassa tiistaina.

Autoilija on keskustassa jalankulkija

Saattaa kuulostaa erikoiselta, että muun muassa yksityisautoilijoiden etua ajava järjestö on tässä asiassa samaa mieltä pyöräilijöiden kanssa. Yksityisautoilijat kun etenkin mediassa asetellaan mielellään napit vastakkain jalankulkijoiden ja etenkin pyöräilijöiden kanssa.

Itse asiassa aloite on autoilijoiden näkövinkkelistä täysin looginen.

– Itsekin tulin tänne tapaamiseen junalla ja kun astuin ulos junasta, muutuin jalankulkijaksi. Kaikkien näiden parkissa olevien autojen kuskit ovat nyt jalankulkijoita, Tornivaara perustelee Rautatieasemalle parkkeerattuja autoja osoitellen.

Tornivaaran lisäksi apostolinkyydillä matkaa Helsingissä päivittäin puoli miljoonaa ihmistä.

Kyyti ei ole aina turvallinen. Liikennekuolemat ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet, mutta useimmiten Helsingin liikenteessä kuollut on edelleen jalankulkija. Vuonna 2012 Helsingin liikenteessä kuoli yhdeksän ihmistä, joista viisi oli jalankulkijoita. Loukkaantuneita jalankulkijoita oli 99. Vertailun vuoksi: Vuonna 1994 liikenteessä loukkaantui 238 ja kuoli 13 jalankulkijaa.

"Ei ole hyvä käytäntö, että parimetrinen jalkakäytävä puolitetaan valkoisella viivalla"

Suunta on siis hyvä mutta aina voisi mennä paremmin.

Helsinki valmistelee parhaillaan suunnitelmaa liikenneturvallisuuden parantamiseksi. On jo ehkä aikakin, sillä edellinen suunnitelma on vuodelta 1995. Helsingin liikennesuunnittelua ohjaavan suunnitelman tavoitteena on etenkin parantaa suojateiden turvallisuutta.

– Puolet meidän jalankulkuonnettomuuksista tapahtuu edelleen suojateillä. Se ei ole kauhean hyvä tilanne. Suojatien kuuluisi olla lupaus jalankulkijalle, että tästä on turvallinen ylittää, sanoo Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikenneinsinööri Hanna Strömmer.

Uuden liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman on tarkoitus valmistua tänä syksynä. Siitä on määrä tulla kaupungin koko liikennesuunnittelua ohjaava ohjenuora. Pyöräkaistajärjestely sisältyy ohjelmaan myös. Suomalainen tapa jakaa kävelytiet jalankulkijoille ja pyöräilijöille jäänee siis pian merkinnäksi Helsingin historiaan.

– Ei ole hyvä käytäntö, että parimetrinen jalkakäytävä puolitetaan valkoisella viivalla, Strömmer linjaa.

Suunnitelmien toteutuminen ei kuitenkaan välttämättä ole Autoliiton mieleen. Teiden kaistatilaa jakaessaan kaupunkisuunnitteluvirasto kun suosii ennen kaikkea kävelyä, polkupyöräilyä, joukkoliikennettä ja vasta viimeisenä yksityisautoilua.

– Tämä perustuu siihen, että kapasiteettitehokkaimpia kulkutapoja tuetaan Helsingissä tästä eteenpäin, perustelee Strömmer.