Näin UM:n julkisuuteen lipsahtaneessa katsauksessa sanotaan Natosta

Ulkoministeriön virkamiesten uudessa tulevaisuuskatsauksessa arvioidaan, että Nato-jäsenyys selkeyttäisi Suomen asemaa, mutta Suomen turvallisuutta ei voi ripustaa yhden ratkaisun varaan. Tiistaina julkiseksi lipsahtanut katsaus on laadittu seuraavia hallitusneuvotteluja varten.

Kotimaa
Kuvakaappaus ulkoasiainministeriön tulevaisuuskatsaus 2014 -julkaisusta.
Kuvakaappaus ulkoasiainministeriön tulevaisuuskatsaus 2014 -julkaisusta.Yle uutisgrafiikka

Suomen turvallisuuspolitiikkaa ei Nato-päätöksellä ratkaista – mutta Natoon meno selkeyttäisi sitä monin tavoin. Näin lukee ulkoministeriön tuoreessa tulevaisuuskatsauksessa, jossa virkamiestyöryhmä arvioi muun muassa Suomen kansallista turvallisuutta.

Tulevaisuuskatsaus oli ulkoministeriön valtiosihteerin Peter Stenlundin mukaan tarkoitus julkistaa vasta perjantaina. Kokosimme katsauksesta (siirryt toiseen palveluun) kiinnostavia Suomen turvallisuutta pohtivia otteita.

Miten Natoon liittyminen vaikuttaisi?

Suomen on joka tapauksessa huolehdittava omasta puolustuskyvystään, jonka perusedellytys on osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön. Nato-jäsenyys selkeyttäisi monin tavoin Suomen asemaa. Liittoutumattomuuden jatkaminen vaatisi sekin tiivistä Nato-yhteistyötä. On tärkeää huomata, että turvallisuusympäristön muuttuessa on myös Suomen asema alati muutoksessa – vaikka emme tekisi itse minkäänlaisia uusia muodollisia päätöksiä asemastamme.

Vaikka Suomi on poliittisesti ja arvoiltaan Eurooppaan ja Pohjoismaihin ankkuroituneena kiistatta osa länttä, ei Suomi kuitenkaan ole mukana kaikissa yhteistyömuodoissa, joissa tätä länttä määritellään ja puolustetaan. Natoon kuuluville EU-jäsenmaille juuri Nato on ensisijainen turvallisuuspolitiikan väline.

Natoon liittyminen ei takaa Suomen turvallisuutta

Oman turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme määrittely on jatkuva prosessi, johon on kiinnitettävä Euroopan ripeäliikkeisessä tilanteessa alituista ja kasvavaa huomiota.Suomi ei voi ripustaa turvallisuuttaan yhden ratkaisun varaan, olipa se Nato-jäsenyys, sotilaallinen liittoutumattomuus tai jokin muu, vaan jatkossakin turvallisuus koostuu omasta puolustuskyvystä, kansainvälisestä yhteistyöstä ja monesta ei-sotilaallisesta tekijästä.

Euroopan naapurustossa kuohuu vielä pitkään

Idässä jäätyneiden tai avoimien konfliktien määrä lisääntyy, kun Venäjän eritasoiset interventiot maan sotilaallisesti liittoutumattomia lähinaapureita kohtaan jatkuvat.

Etelässä arabikevääseen asetetut toiveet ovat saaneet väistyä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kuohunnan tieltä – sen vaikutukset voivat ajan mittaan olla vielä itäistä naapurustoa dramaattisemmat. Tie kohti alueellista vakautta on hyvin pitkä. Yhtenä Eurooppaan ulottuvana oireena tästä on, ettei Välimeren ylittävä pakolaisvirta osoita laantumisen merkkejä.

Kyberturvallisuus on turvallisuuspolitiikkaa

Uuden teknologian aikana yksittäiset kansalaiset, yritykset ja muut ei-valtiolliset toimijat ovat aktiivisesti läsnä globaaleissa verkostoissa. Samalla informaatiosodankäynti ja tietomurtojen kaltaiset uhat tuovat omalla tavallaan kyberturvallisuuden ja sen myötä myös turvallisuuspolitiikan yksittäisten kansalaisten tasolle ja lisäävät tarvetta laajasti ymmärretylle yhteiskunnalliselle turvallisuudelle ja kestävyydelle.

Tulevaisuuskatsaus on tehty ensi sijassa vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeisten hallitusneuvottelujen tueksi. Katsauksen laati ulkoministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikkö ministeriön johtoryhmän johdolla. Kaikki ministeriön osastot osallistuivat työhön.