Ukrainan sota pehmitti päättäjät - armeija saamassa 150 miljoonaa lisärahaa aseiden uusimiseen

Asevoimien laihat vuodet näyttävät olevan takana. Ukrainan sodan myötä puolueiden enemmistö on sitä mieltä, että Puolustusvoimat tarvitsee 150 miljoonaa euroa lisärahaa vanhenevien aseiden ja materiaalien korvaamiseen.

politiikka
Materiaalibudjetti -grafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

Puolustusvoimien materiaalibudjetti nousee selvästi, mikäli parlamentaarisen työryhmän keskiviikkona julkaisema esitys toteutuu. Korotukset alkaisivat vuonna 2016, jolloin Puolustusvoimat saisi 50 miljoonaa euroa lisärahaa aseiden uusimiseen. Tällöin armeijan materiaalibudjetti olisi yhteensä noin 550 miljoonaa euroa.

Työryhmän esityksen mukaan summa nousisi vuosittain niin, että vuonna 2020 Puolustusvoimilla olisi materiaalihankintoihin noin 650 miljoonaa euroa. Materiaalibudjetti nousisi siis nykytasosta noin 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Lisäksi puolueiden työryhmä esittää, että puolustusmateriaalinen kallistuminen korvataan Puolustusvoimille. Tämä on merkittävä lisäpanostus, sillä puolustusmateriaali kallistuu raportin mukaan noin 2 - 7 prosenttia vuodessa. Kallistumisvauhti on siis tuntuvasti kovempi kuin esimerkiksi tavallisilla kuluttajatuotteilla.

Lisämäärärahoilla on tarkoitus korvata ennen kaikkea maavoimien vanhentuvaa materiaalia, kuten ammuksia, panssarintorjunta-aseita ja ilmantorjuntaohjuksia. Lähivuosikymmeninä eteen tulevat ilmavoimien miljardiluokan hävittäjähankinnat ja merivoimien aluksien uusiminen eivät kuuluneet työryhmän asialistalle.

Työryhmä huomauttaa, että Puolustusvoimilla olisi lisärahoituksen jälkeenkin suhteellisesti viime vuosikymmeniä vähemmän rahaa materiaalihankintoihin.

"Puolustuskyky heikkenee"

Työryhmän mukaan puolustusvoimien resurssien riittämättömyys alkaa näkyä käytännössä tämän vuosikymmenen loppupuolella.

Parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoi keskiviikkona, että puolustukseen käytettävät resurssit ovat liian rajalliset. Hänen mukaansa puolustusvoimat ei kykene ilman lisärahoitusta täyttämään tehtäväänsä kuin muutaman lähivuoden ajan.

– Puolustuksen tavoitetilan ja resurssien välillä on epätasapaino, jota ei voi pitää kestävänä tilana. Emme pääse sitä karkuun väitteillä, että vähemmällä enemmän. Se sitruuna on puristettu kuiviin, Kanerva sanoi.

Raportissa ei pyritä ratkaisemaan rahoitusmalleja, joilla vajetta voitaisiin paikata. Kanervan mukaan ryhmä piti kuitenkin perusteltuna puolustusmäärärahojen asteittaista korottamista 150 miljoonalla eurolla ja tähän tehtävällä inflaatiotarkistuksella. Vasemmistoliitto jätti Kanervan mukaan tähän kohtaan eriävän mielipiteensä.

Vasemmistoliittoa työryhmässä edustanut kansanedustaja Annika Lapintie sanoi julkistamistilaisuudessa, että työryhmän linjaus aserahoista sitoo liikaa seuraavan hallituksen käsiä. Lapintien mukaan vuonna 2011 päätetty puolustusmenojen leikkaus oli tarkoitettu pysyväksi.

Vihreät puolestaan haluaisivat vielä harkita sodanajan joukon pienentämistä 10 000 - 20 000:lla nykyiseltä 230 000:n tasolta säästöjen syntymiseksi.

Uusiin uhkiin varauduttava

Kanervan mukaan uutta kierrettä tuo sodankäynnin muuttuminen matalan intensiteetin hybridisodaksi, josta esimerkkinä on Ukrainan kriisi. Kanerva sanoi, että reaktioaika konfliktin syttymiselle on lyhentynyt. Tämän vuoksi Puolustusvoimilla pitää olla varastossa ammuksia ja aseita valmiiksi.

Lisäksi materiaalihankintojen kustannusten nousu ja kiristynyt taloustilanne luovat hänen mukaansa uusia haasteita puolustuskyvyn ylläpitämiselle.

Kanervan raportin tarkoituksena on tarjota poliittisille päättäjille pohjan tuleviin eduskuntavaaleihin ja ennen kaikkea niitä seuraaville hallitusneuvotteluille. Yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen työryhmä ei esitä muutoksia.

Raportti luovutettiin tänään keskiviikkona puolustusministeri Carl Haglundille (r.). Puolustusmäärärahoista on tarkoitus päättää lopullisesti seuraavissa hallitusneuvotteluissa ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen.