Kehitysvammaisten ateriamaksuissa yhä ilmaa Jyväskylässä

Jyväskylän kaupunkia moititaan edelleen liian korkeista ateriamaksuista kehitysvammaisten ruokahuollossa. Kaupunki on maksanut aterioista perittyä ylihintaa takaisin asiakkaille yli miljoona euroa. Kehitysvammaisen tytön isä pitää raaka-ainekustannuksia edelleen suhteettoman suurina.

Kotimaa
Pekka Ropponen ateria kehitysvammainen vammaiset Kylän kattaus
Kehitysvammaisen tytön isä Pekka Ropponen kummastelee Jyväskylän ateriakustannuksia. Yle / Jussi Lindroos

Jyväskyläläisen Pekka Ropposen tytär on vammainen ja käy päivätoiminnassa. Palvelut kuuluvat erityishuollon piiriin ja ovat ateriamaksuja, eli lounasta ja päiväkahvia, lukuun ottamatta ilmaisia. Lain mukaan kehitysvammaisilta ei saa periä aterioista muuta kuin raaka-ainemaksut.

Joukko kehitysvammaisten vanhempia on jo noin kahdeksan vuotta yrittänyt selvittää, miksi ateriat Jyväskylän vammaispalveluissa maksavat niin paljon.

– Teimme asiasta ensimmäisen kerran ilmoituksen lääninhallitukseen vuonna 2006, mutta tuolloin vastaus oli, ettei heillä ole kunnan asiaan mitään velvoitetta tai oikeutta puuttua. Sen jälkeen aloitimme ateriamaksuista sekä ylläpitomaksuista selvitykset, jotka viimeksi mainittujen osalta ovat yhä kesken. Eduskunnan oikeusasiamieheltä pitäisi tämän vuoden loppuun mennessä tulla päätös, Ropponen kertoo.

Palautukset eivät vastaa ylihintoja

Vuonna 2011 tuli korkeimman hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan Jyväskylä oli perinyt liikaa maksua vuosikausia. Kaupunki velvoitettiin maksamaan ateriamaksuja takautuvasti 25:lle asiasta valittaneelle. Kaupungin perusturvalautakunta päätti kuitenkin palauttaa maksuja kaikkiaan noin 370 kehitysvammaiselle. Summat vaihtelevat kolmesta eurosta kymmeneen tuhanteen euroon.

Kaupungin oman laskelman mukaan palautuksia on maksettu yhteensä yli miljoona euroa. Rahat piti palauttaa tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä.

Vammaisten asioita ajavan Ropposen mukaan palautettu summa ei vastaa maksettua ylihintaa.

Kun palauttaa vähän, niin kansa on tyytyväinen.

Pekka Ropponen

– Kun palauttaa vähän, niin kansa on tyytyväinen. Käytännössä toinen puolikas jäi palauttamatta.

Oikeuden päätöksellä kaupungin oli palautettavien maksujen lisäksi rukattava ateriahintojaan uusiksi. Tuolloin hinta putosikin heti kättelyssä noin puolella.

– Siitä huolimatta Jyväskylä perii edelleen kaksinkertaiset maksut verrattuna vaikkapa Wiitaunioniin, Ropponen kertoo.

Vuonna 2006, kun asiaa alettiin ensimmäistä kertaa puimaan, kehitysvammaisen ateriamaksu oli kolminkertainen.

– Silloin vammainen maksoi ateriastaan kuusi euroa, kun virkamies maksoi 3,80 euroa. Ja ruuat tulevat täsmälleen samasta paikasta.

Raaka-aineiden kustannukset kummastuttavat

Jyväskylän kaupungin päivätoiminnassa käyvän kehitysvammaisen lounasruokaan käytetään raaka-aineita noin kahdella eurolla, kun taas koululaisen ruoka-annoksen hinta on noin puolta edullisempi. Kaikki ateriat tulevat kaupungin liikelaitokselta, Kylän Kattaukselta. Se toimittaa ruuat niin vanhuksille, vammaisille kuin koululaisillekin.

Kylän kattaus kertoo määrittelevänsä raaka-aineiden hinnat kaupungin ohjeiden mukaan.

– Noudatamme kaupungin laskelmia, kertoo liikelaitosjohtaja Tuija Sinisalo.

Kaupunki taas ei tunnu tietävän, mitä ohjeita Kylän kattaus noudattaa.

– Me ollaan ihan sen tiedon varassa, mikä Kylän kattaukselta saadaan, kertoo Vanhus- ja vammaispalveluiden johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski.

Hanhikoski ei osaa vastata, miksi kouluruoan hinta on yli puolet halvempi.

Sitä pitää kysyä Kylän kattaukselta, että tehdäänkö makaronilaatikot eri kattiloissa.

Emmi Hanhikoski

– Sitä pitää kysyä Kylän kattaukselta, että tehdäänkö makaronilaatikot eri kattiloissa, Hanhikoski pohtii.

Ropposta ja Hanhikoskea haastatteli Yle Keski-Suomelle Riikka Pennanen.