Viinanen valottaa lamavuosien kovaa poliittista peliä

Lamavuosien valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok.) ei säästele haukkuja kuvatessaan ajan muita poliitikkoja. Osansa saa oman puolueen väki ja hallituskumppani keskusta. 

politiikka

Uran pahin paikka oli Iiro Viinasen mukaan devalvaatioon ajautuminen 1991. Hallitus oli neuvotellut työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteiskuntasopimusta, jolla elinkeinoelämän kustannuksia piti leikata. Järjestöt eivät sopimusta hyväksyneet, toisin kuin niiden puheenjohtajat olivat antaneet ymmärtää. Valuuttapako kiihtyi ja korot nousivat.

– Peli oli selvä, rahan arvo lähtee käsistä. Se oli pahin uutinen mitä voi olla, Viinanen kertoi kirjansa julkistamistilaisuudessa.

Toimittaja Kalle Heiskasen toimittama Vaaran Vuodet sisältää Iiro Viinasen muistelmia ja päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1991 - 1995.

Kirjassa kerrotaan, miten torstaina 13. marraskuuta 1991 aamupäivällä Viinanen löi julkisesti Ylen toimittajan Arvo Tuomisen kanssa tuhat markkaa vetoa siitä, ettei hallitus devalvoi. Viinasen mukaan vaihtoehtoa ei ollut, empiminen olisi saanut lisää pelureita liikkeelle.

Iltapäivällä markka päästettiin kellumaan. Suomen Pankin valuuttavaranto oli lopussa.

Vuodet eivät ole Viinasta pehmentäneet.

– Yleislakko olisi pitänyt päästää toteutumaan ensimmäisessä uhkausvaiheessa. Se olisi osoittanut kansalle, kuinka vakava tilanne on.

Viinanen valittelee kautta koko kirjan muiden ihmisten kriisitietoisuuden puutetta.

Aho haukkui muiden edessä

Kirja kuvaa, kuinka talouskurimuksen keskellä käytiin kovaa poliittista peliä. Viinanen ei haukkuja säästele, mutta ei anna mairittelevaa kuvaa itsestäänkään. Hän kampesi Kimmo Sasin kokoomuksen ryhmänjohtajan paikalta ja antoi tukensa presidentinvaalien alla RKP:n Elisabeth Rehnille oman puolueen ehdokkaan Raimo Ilaskiven sijaan. Sasi ja Ilaskivi eivät elvytyspuheillaan tukeneet Viinasen talouslinjaa.

– Siihen päti sama menettely kuin muihinkin rivissä pysymättömiin, Viinanen sanoo.

Keskustalaisiin Viinanen ei juuri luottanut, mutta tuli pääministeri Esko Ahon kanssa kohtalaisen hyvin toimeen. Ahon kanssa syntyi kuitenkin sanaharkkaa.

– Hän haukkui minut pystyyn muiden kuullen ja minä pistin takaisin. Kyllä se jätti sellaisen haavan sieluun, että sen jälkeen informoin myöskin Lipposta.

Viinasen mukaan oppositiossa olleiden demarien vaalivoitto näytti jo selvältä.

– Ei se ollut myyräntyötä. Jokainen, joka saatiin ymmärtämään tilanne, oli voitto.

Presidentti Mauno Koivisto (sd) tuki vaikeissa paikoissa. Kaveripuolella ovat kokoomuksesta puoluesihteeri Pekka Kivelä ja Ilkka Suominen, Suomen Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen ja valtiovarainministeriön virkamiehet "valioporukka".

90-luvulla syöksy, nyt hiipuminen

Viinanen näkee 1990-luvun alun ja nykyisen talousahdingon kanssa yhteisiä piirteitä. Talouskasvu junnaa, työttömyys kasvaa eikä vienti vedä. Erojakin on:

– 90-luvun alussa syöksyttiin erittäin nopeasti alas. Nyt on hivutettu alaspäin, mutta rysäystä ei ole onneksi tapahtunut.

Suuri ero on korkotasossa. Pahimmillaan Suomen lainakorko oli toistakymmentä prosenttia, mikä heijastui kuluttajien lainoihin.