1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kirjallisuus

Lukupiiri muuttaa kirjakokemusta

Lukeminen on edelleen suomalaisten suosituimpia harrastuksia. Luku- tai kirjallisuuspiirissä lukemisesta tulee yhteisöllistä.

Kuva: Antti Eintola / Yle

Jyväskylässä kokoontuu Poikien kirjakerho, on kokoontunut 80-luvulta saakka.

– Olemme kaikki Jyväskylän Lyseon kasvatteja, joita yhdistää kiinnostus kirjallisuuteen ja kulttuuriin, sanoo kerhoon kuuluva Lauri Raippalinna.

Kerhon kokoontumisilla on vakiintunut aikataulu: kello 18 saunaan ja kello 19 ruokailu, jonka yhteydessä keskustellaan 2-4 tuntia kyseiselle kerralle valitusta kirjasta.

– Joskus meillä on kirjailija paikalla, silloin on hieno päästä häntä haastattelemaan. Meillä on käynyt muun muassa Harri Tapper (siirryt toiseen palveluun), Pekka Tarkka (siirryt toiseen palveluun) ja Olli-Pekka Tennilä (siirryt toiseen palveluun), mutta vierailijoita on ollut tietokirjailijoista nykyrunoilijoihin. Yllättävänkin moni kirjailija on ollut valmis tulemaan tällaiseen yksityiseen kirjakerhoon, Raippalinna sanoo.

Kaikenlaiset kirjat käyvät

Poikien kirjakerhossa ei piitata lajityyppien rajoista. Jos opuksessa on kannet päällä ja tekstiä sisällä, se on potentiaalinen kandidaatti.

Pyrimme siihen, että mahdollisimman laaja-alaisesti Suomessa julkaistua kirjallisuutta luettaisiin.

Lauri Raippalinna

– On luettu Uudesta testamentista Kama Sutran kautta tietokirjallisuuteen ja nykyrunouteen. Pyrimme siihen, että mahdollisimman laaja-alaisesti Suomessa julkaistua kirjallisuutta luettaisiin, Raippalinna kertoo.

Keskustelu kirjasta avaa aina uusia ikkunoita.

– Kirjoista saa ihan toisenlaisen kokonaiskäsityksen sen jälkeen kun siitä on muutama tunti keskusteltu. Meillä kaikilla on erilaiset henkilöhistoriat ja koulutukset, ja ne tuovat oman värinsä aina, sanoo Raippalinna.

Lukupiiri tuo uusia tuttavuuksia

Lukupiirejä on toiminut jo pitkään yksityisissä kodeissa ja opistoissa. Missä tahansa muodossa piiri toimii, tarkoitus on sama: jakaa lukemisen kokemus.

– Lukupiirissä on arvokasta kuulla mitä toiset ovat kokeneet saman kirjan äärellä. Aina yllättyy siitä, että siellä on samoja kokemuksia, mutta myös aivan erilaisia näkemyksiä, sanoo Äänekosken kansalaisopiston lukupiiriin kuuluva Outi Markkanen Sumiaisista.

Markkasen toi lukupiiriin pitkä ja tärkeä kirjaharrastus, ja piiri on tuonut uutta vanhaan harrastukseen.

– Arki rajoittaa sitä kuinka paljon ehtii lukea, ja täällä on tullut vastaan monta sellaista kirjaa, joita en ole lukenut lainkaan tai jotka olen lukenut joskus nuorena. Nyt Viivi Luik (siirryt toiseen palveluun) oli aivan uusi tuttavuus, ja olen todella iloinen, että tutustuin tähän Varjoteatteri-kirjaan, hän sanoo.

Jakaminen rikastaa lukukokemusta

Kesäsumialainen Teija Venhola-Hirvelä käynnisti Sumiaisten lukupiirin viisi vuotta sitten apurahan turvin. Siitä piiri siirtyi kansalaisopiston katon alle.

– Oli innokkaita ihmisiä osallistumaan piiriin, ja Äänekosken kansalaisopistossa oltiin hyvin myönteisiä hankkeelle, Venhola-Hirvelä sanoo.

Venhola-Hirvelän mukaan Lukupiirin suurin anti on jakamisessa.

Piirin ulkopuolella harvoin tapaa ihmisen, joka olisi juuri lukenut saman kirjan.

Teija Venhola-Hirvelä

– Piirin ulkopuolella harvoin tapaa ihmisen, joka olisi juuri lukenut saman kirjan, jonka itse on lukenut. On aina yhtä kiehtovaa miten ihmiset lukevat samaa kirjaa eri tavalla, hän sanoo.

Jakamiseen osallistuvat myös kirjailijat, sillä Venhola-Hirvelä pyrkii hankkimaan kirjailijoilta taustamateriaalia teoksesta ja kirjailijan työstä.

– Kukaan ei ole kieltäytynyt kirjoittamasta meille kirjettä, jossa hän kertoo oman tarinansa siitä miksi hän on juuri sen kirjan kirjoittanut, mistä ajatuksista se syntyi, mikä oli kirjoitusprosessi ja mitä on työn alla juuri nyt. Ne ovat avanneet meille aivan uuden näkökulman, Venhola-Hirvelä kertoo.

Kirjailijan viesti luetaan yleensä lukupiirin päätteeksi.

– Siellä tulee vielä päätteeksi ahaa-elämyksiä, että tätäkö hän tarkoittikin, Venhola-Hirvelä hymyilee.

Lukupiirihaastattelut teki Yle Keski-Suomelle Virpi Kotilainen.