Tuhansien kilometrien muuttomatka verottaa haarapääskypopulaatioita

Vain noin 20-30 % tämän kesän haarapääskypoikasista palaa ensi vuonna takaisin muuttomatkaltaan eteläisestä Afrikasta. Voimakkaasti vähentyneisiin haarapääskypopulaatioihin vaikuttaa merkittävästi myös maatalouden muutos: pesimäpaikkoja ei enää ole tarjolla yhtä paljon kuin aiemmin. Vaikka populaatiot vähenevät, on haarapääskyjä silti edelleen runsaasti.

luonto
Haarapääskynen pesällä.
Haarapääskynen ruokkii poikasiaan.Katia Christadoulou / EPA

Haarapääskyjen pitkä muuttomatka verottaa pääskypopulaatioita. Haarapääskyjen muuttoja tutkinut tohtori Sari Raja-aho Turun yliopistosta kertoo, että vain noin 20-30 % tämän kesän haarapääskypoikasista palaa ensi vuonna takaisin muuttomatkaltaan eteläisestä Afrikasta.

10 000 kilometrin mittainen muutto on linnuille raskas, vaikka haarapääskyt ovatkin taitavia lentäjiä. Parinkymmenen gramman painoiset linnut lihottavat itseään useilla grammoilla muuttoon valmistautuessaan, vaikkei sille välttämättä olisi tarvettakaan – haarapääskyt nimittäin pystyvät syömään lentäessään.

Syysmuuton aikana linnuilla ei ole kiire, joten tarvittaville tankkaustauoille on aikaa. Kevään paluumuutto on haastavampi, sillä silloin on kiire pesimään.

– Silloin pitää päästä valtaamaan parhaat reviirit. Siitä on tietysti kova kilpailu, Raja-aho sanoo.

Maatalouden muutos vie pääskyiltä pesäpaikkoja

Myös talvehtimisalueen ympäristömuutoksilla on oma osansa haarapääskykannan pienenemisessä.

– Talvehtimispään ympäristömyrkyt ja saasteet kerääntyvät ravintohyönteisiin, kertoo Raja-aho.

Lisäksi haarapääskypopulaatioiden vähentymiseen vaikuttaa Raja-ahon mukaan yhteiskunnan muuttuminen sekä Suomessa että muualla maailmassa.

– Haarapääskyt ovat ihmisten seuralaisia ja pesivät mielellään esimerkiksi navetoissa ja talleissa. Kun maatalouden rakenne muuttuu, pesimispaikkoja ei ole enää tarjolla.

Vaikka haarapääskyt vähenevät, on niitä silti edelleen runsaasti. Koko maailmassa haarapääskyjä on lähes 200 miljoonaa.