1. yle.fi
  2. Uutiset

Muotilehden päätoimittaja twiittaa ensin – sitten kätellään

Sosiaalinen media on oleellinen osa Costumen päätoimittajan Sanna Sierilän työtä. Muotilehti tehdään yhdessä nettiyhteisön kanssa.

media
Costumen päätoimittaja Sanna Sierilä katselee A3-kokoista paperileiskaa yhdessä lehden AD:n kanssa.
AD Tiina Vaarakallio ja päätoimittaja Sanna Sierilä tekevät Costume-muotilehteä yhdessä nettiyhteisön kanssa.Yle

Nuorille naisille suunnatun muotilehti Costumen päätoimittaja Sanna Sierilä liikkuu työkseen erilaisissa tapahtumissa.

Toimittajamme tekevät itseään tykö sosiaalisessa mediassa

Sanna Sierilä

Ennen kuin hän ehtii kättelemään muita vieraita, pitää Instagram-, Facebook ja Twitter-tilit päivittää, jotta Costumen nettiyhteisö pysyy kartalla päätoimittajan liikkeistä.

Sosiaalinen media on osa Sierilän ja hänen toimituksensa työtä.

– Toimittajamme tekevät itseään tykö sosiaalisessa mediassa, Sierilä kertoo.

Costume käyttää sosiaalisen median kanavia eri tarkoituksiin: Facebook käy kanssa tekemiseen ja viestintään, mutta Instagramista on tullut paikka kertoa esimerkiksi siitä, missä ja kenen kanssa Costumen toimitus luuhaa.

– Päivitämme Twitter-tilejä ehkä enemmän henkilökohtaisesta näkökulmasta.

Nettisaitin ja lehden liitto

Aikakauslehtien digitaalinen lukeminen on lähtenyt Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan Suomessa kasvuun, vaikka se on vielä vähäistä muihin medioihin, kuten iltapäivälehtiin verrattuna.

Ruotsalaisen Bonnier Publications -lehtitalon perustama Costume lanseerattiin toissa vuonna samaan aikaan sekä nettikonseptina että painettuna lehtenä. Nyt lehden omistaa aikakauslehtitalo Aller Media.

– Meille nettisaitti on oleellinen osa lehden tekemistä. Nettisaittimme lanseerattiin samana päivänä kuin painettu lehti, mikä oli tärkeä osa strategiaamme. Teimme sen siksi, että tarvitsemme nettisaittia lehden tekemiseen, Sierilä kertoo.

Uuden lehden syntyä rummutettiin hyvissä ajoin sosiaalisessa mediassa. Costumen ympärille kasvoi nettiyhteisö ennen kuin koko lehteä oli vielä edes olemassa.

Kun suomalaiset paistavat joulukinkkuja, nettisivuillamme on 300 000 kävijää

Leeni Peltonen

– Nettisaitilla on toimituksen tekemiä postauksia, joihin pyydämme lukijoiden kommentteja. He voivat myös lähettää meille valokuvia, joita julkaisemme kansainvälisten muotiauktoriteettien rinnalla, Sierilä kuvailee.

Kinkunpaisto nostaa kävijämääriä

Allersin kilpailijan Otavamedian studioilla Helsingin Länsi-Pasilassa on syksyinen tunnelma. Kotilieden ruokatoimittaja Marja Malinen kuvauttaa puolukkahilloja ja -hyytelöitä ensi kesän marjasarjaan.

Ruoka on Suomen vanhimman naistenlehden ydinosaamista, ja sitä lehden lukijat kaipaavat myös netissä.

Kotilieden päätoimittaja Leeni Peltonen.
Kotilieden päätoimittaja Leeni Peltonen.Yle

– Lähdimme rakentamaan Kotiliesi.fi-nettisaittiamme nimenomaan ruokaohjeiden pohjalta, siellä on nyt neljä ja puoli tuhatta reseptiä, päätoimittaja Leeni Peltonen kertoo.

Kotiliettä ei vielä voi lukea näköispainoksena verkossa.

– Verkkosisältö täydentää printtilehteä. Toistaiseksi painettu lehti on edelleen se tärkein, mutta kyllä verkko koko ajan kasvaa. Meillä ei ole sähköistä näköislehteä, ehkä sekin tulee jossain vaiheessa.

Kotilieden nettisivuilla julkaistaan ruokaohjeiden lisäksi muun muassa blogeja ja videoita.

Piikki klikkauksissa koetaan joulun alla, kun suomalaiset etsivät kinkunpaisto-ohjetta. Normaalisti nettisaitilla on 100 000 viikkokävijää.

– Meillä on tällainen Kotilieden joulukinkkuindeksi. Kun suomalaiset paistavat joulukinkkuja, nettisivuillamme on 300 000 kävijää, koska se täytyy tarkistaa nimenomaan meiltä, miten se kinkku paistetaan, Peltonen hymyilee.

Verkosta voi saada rahaa

Painettujen aikakauslehtien lukijamäärät ovat laskeneet tasaisesti viiden viime vuoden aikana.

Samaan aikaan aikakauslehtitaloissa on käyty viivytystaistelua nettiä vastaan.

Toimittajamme ovat lukijoille isosiskoja

Sanna Sierilä

Vasta nyt aikakauslehtien nettilukeminen on lähtenyt kasvuun, kun erilaiset blogiyhteisöt ja digitaaliset arkistot on otettu laajemmin mukaan lehdentekoon.

Kyse on siitä, miten aikakauslehdillä voi tehdä verkossa rahaa.

– Netissä bisnes on erilaista kuin printissä. Painetussa lehdessä lukija maksaa ja tulo tulee sitä kautta. Verkossa toiminta on mainosrahoitteista. Mitä enemmän siellä on kävijöitä, sitä kiinnostavampi ympäristö se on ilmoittajille, Sierilä toteaa.

Costume-lehden päätoimittaja kertoo, että lehti pärjää kaupallisesti hyvin myös verkossa.

– Toiminta siellä on todella kannattavaa. Nettisaitti pärjää tosi hyvin. Osin se johtuu siitä, että meillä on siellä todella hyvät, isot blogit. Päätimme jo alussa, että haluamme nettisaitille ensisijaisesti kävijöitä, ja se tuottaa taloudellista hyötyä, Sierilä kertoo.

Vaikka nettiyhteisö osallistuu Costumen tekoon, toimituksella on prosessissa yhä tärkeä rooli.

– Koska netti on tosi hajallaan ja siellä on aivan kauhean paljon sitä materiaalia, lehtiä tarvitaan kuratoimaan se informaatio, erottelemaan tärkeä epäoleellisesta. Sitä myös Costume tekee. Lehden toimittajat ovat lukijoiden isosiskoja. He kuratoivat, keskustelevat ja ohjailevat keskustelua tietyllä tavalla oikeaan suuntaan, Sierilä kertoo.

Aikakauslehtien digitaalista lukemista on alettu mitata Suomessa vasta hiljattain.

Korjattu klo 11.40. Costume perustettiin vuonna 2012, ei viime vuonna, kuten tekstissä alun perin kerrottiin.

Lue seuraavaksi