Saako kunnan työntekijä istua kunnanhallituksessa? – Puolueiden rivit rakoilevat

Oikeistopuolueet haluaisivat rajoittaa kuntien työntekijöiden pääsyä kunnanhallituksiin. Vasemmistopuolueet vastustavat sääntelyn lisäämistä. Erimielisyys jakaa hallituksen rivit niin pahasti, että kuntalain kohta saatetaan jättää myös pois uudesta laista.

Kotimaa
Hyrynsalmen valtuustosalin kokousnuija
Jouni Pilto / Yle

Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja talouden hoidosta. Se valvoo kunnan etua sekä edustaa kuntaa ja käyttää kunnan puhevaltaa. Tämän vallan käyttö jakaa nyt puolueiden rivit pahasti kahtia.

Kokoomus ei sallisi kuntien työntekijöiden enää istua kunnanhallituksissa. Keskusta ei heittäisi kaikkia kuntien työntekijöitä pois hallituksista, mutta sen mielestä on hyvä käydä keskustelua siitä, kuinka suuri kunnan työntekijöiden osuus voi olla. Kristilliset eivät ole tiukan kiellon kannalla, vaan heidän mielestään kunnanhallituksissa puolet saisi olla kuntien työntekijöitä, jotta paras osaaminen olisi käytettävissä. RKP on samoilla linjoilla. Lisäksi RKP:ssä pohditaan sitä, voiko kunnanhallitusten puheenjohtajistossa olla kuntien työntekijöitä vai ei. Vihreät ei antanut lausuntoa kuntalaista.

SDP, vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja kommunistinen puolue eivät laittaisi kuntien työntekijöilden hallituskelpoisuudelle ehtoja.

SDP:n mielestä esimerkiksi kuntien suorittavan portaan työntekijät ovat kuntalaisia siinä missä muutkin kuntalaiset.

– Ei pidä ainakaan rajata sitä, koska on aivan mahdoton tilanne, että kunnan työntekijät pistettäisiin pois sieltä. Siihen tulisi esimerkiksi tilalle yritysten toimitusjohtajia, omistajia, jotka myyvät samalle kunnalle palveluksia, sanoo SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman.

Korkeimmissa kunnan johtotehtävissä olevat eivät voi istua hallituksissa nytkään. Kokoomuksen mielestä olisi silti syytä rajoittaa myös työntekijöiden luottamustoimia.

– On ihan selvää, että jos toimii työnantajan alaisena, niin ei voi olla samaan aikaan tekemässä itseään koskevia päätöksiä, sanoo eduskunnan hallintovaliokunnan jäsen Tapani Mäkinen (kok.).

Onko kunnan alihankkija jäävi?

Viime kädessä joudutaan pohtimaan, kenen jääviyttä pidetään ongelmallisempana: kunnan työntekijöiden vai joidenkin muiden, esimerkiksi kunnan alihankkijoiden.

– Työnantajasuhde, se on pysyvä, se on joka päivä, joka hetki. Esteellisyys ja jääviystilanteet, ne ovat aina tilanteita, jotka kohdataan silloin, kun se tulee eteen, mutta se työnantaja-työntekijäsuhde on jatkuva, Mäkinen sanoo.

– Jos lukumääräisesti suljettaisiin yli 400 000 kansalaista pois kuntien hallinnon keskeisistä toimielimistä, niin ei kuulosta perustellulta, Backman sanoo.

Itse kunnista vajaa 40 kannattaa kuntatyöntekijöiden poistamista hallituksista, 75 kuntaa sen sijaan säilyttäisi kunnan työntekijät vallan kahvassa.

Lakiesitys on tarkoitus tuoda eduskuntaan vielä tässä kuussa. Koska rivit rakoilevat hallituksessa, voi olla, että kunnanhallituspykälä jätetään laista vielä pois, jotta kuntalaki ylipäänsä saataisiin täytäntöön.

Korjattu 5.10. kello 22:00: RKP:n mielestä kunnanhallituksen jäsenet voivat olla kuntien työntekijöitä, mutta puheenjohtajiston kohdalla asiaa pohditaan. Alkuperäisen jutun väite, että RKP ei sallisi kuntien työntekijöitä kunnanhallituksissa, oli virheellinen.

Korjattu 6.10. kello 15:00 & 17:20: Kristiliset eivät vastusta niin jyrkkää kieltoa kunnan työntekijöiden pääsystä kunnanhallituksiin kuin jutussa väitettiin. Puolueen mielestä puolet kunnanhallitusten jäsenistä voisi olla kunnan työntekijöitä, jotta paras osaaminen olisi käytettävissä. Keskustan mielestä on syytä käydä keskustelua kunnan työntekijöiden määrästä kunnanhallituksissa.