Hulluuden häilyvyys on Seili-musikaalin suuri kysymys

Sadan vuoden takaiset naiskohtalot kerrotaan nykyartistien riimein Turun kaupunginteatterin uutuusmusikaalissa. Hulluksi leimaamisen helppous askarruttaa Seilin kirjoittajaa – nyt ja historiassa.

kulttuuri
Turun kaupunginteatterin Seili-musikaali.
Lassi Lähteenmäki / Yle

Hullu rakkaus Johannekseen vie nuoren Sofian hullujen huoneelle, Seilin suljetulle sairaalasaarelle viime vuosisadan alkupuolelle sijoittuvassa Turun kaupunginteatterin uutuusmusikaalissa.

Ystävystyessään saaren muiden naispotilaiden kanssa Sofia ymmärtää, ettei ole ainoa lukkojen taa päätynyt selväjärkinen.

Ohjaaja Mikko Koukin mukaan Seilin synkän historian ohella näytelmän keskiössä on melodramaattinen rakkaustarina, joka ei koskaan saa täyttymystään.

– Suuressa rakkaustarinassamme rakastavaiset tapaavat vain kaksi kertaa, ensimmäisen ja viimeisen kerran. Mutta se rakkaus elää ihmisen sisimmässä; ja se on rakkautta, jolla ei ole aikaa eikä paikkaa.

Synkän saaren karuja kohtaloita

Todelliseen historiankirjoitukseen pohjaavan teoksen taustalta löytyyKakola-musikaalista tuttu tekijätiimi. Suuren suosion saaneen Kakolan miehinen maailma vaihtuu nyt mielisairaalaan tuomittujen naisten koskettaviin kohtaloihin.

– Seilin historiassahan on monenlaisia elämäntarinoita. Osa on varmasti joutunut ihan syystäkin saarelle, mutta paljon on naisia, jotka ovat kohdanneet elämässään väkivaltaa, menetyksiä tai muita traumatisoivia asioita, ja sitten heidät on suljettu Seilin mielisairaalaan, pohtii Mikko Kouki.

Maakunta-arkiston kätköistä löytyneet potilaskertomukset kouraisivat käsikirjoittaja Satu Rasilaa.

Hän kertoo kirjaston hiljaisuudessa antaneensa näille naisille lupauksen kertoa heidän tarinoitaan väläyksittäin, vaikka musikaali ei dokumentti olekaan.

– Kun Seilin saaren hautausmaalla kävelee, kumpuaa ensimmäisenä mieleen, että heidän kohtelunsa on ollut kohtuutonta. Tarinassamme vuosi on 1910, ja silloin tietenkin psykiatrinen hoito on ollut ihan eri tolalla. Silloin, kun ensimmäistäkään psykiatrian oppikirjaa ei ollut tullut Suomeen, hoito on ollut lähinnä eristämistä ja väkivaltaa.

Luodessaan fiktiivistä tarinaa oikeiden naiskohtaloiden pohjalta Satu Rasila pohti, kuinka kevein perustein ihminen voidaan leimata hulluksi. Kaikki kiteytyy kysymykseen: kuka meistä on oikeasti hullu?

– Mielestäni se on kysymys, jonka miettiminen onvastauksen löytämistä tärkeämpää. Esimerkiksi nykyaikana työuupumus ei mielestäni ole sairaus, vaan terve reaktio liikaan työhön. Hullua saattaa olla se, että sitä nimitetään sairaudeksi. Samoin olen halunnut pyöritellä Seilin kohtaloita. Mikä itse asiassa on järjetöntä toimintaa? Mikä on tervettä reaktiota?

Turun kaupunginteatterin Seili-musikaali.
Lassi Lähteenmäki / Yle

Nuorten naisartistien sanoituksissa kestäviä teemoja

Sata vuotta sitten eläneiden naisten karuja kohtaloita peilataan tämän hetken nuorten naislaulajien kappaleiden kautta. Mukana on lauluja muun muassa Jenni Vartiaiselta, Emma Salokoskelta, Irinalta, Chisulta, Jannalta ja PMMP:ltä.

Mikä itse asiassa on järjetöntä toimintaa? Mikä on tervettä reaktiota?

Satu Rasila

Ohjaaja Mikko Koukin mukaan ratkaisu mahdollistaa mielenkiintoisen ristivalotuksen aikakausien välillä ikuisista teemoista. Myös Satu Rasila kiittelee laululyriikoiden kietoutuneen vaivatta käsikirjoituksen teemoihin.

– Meillähän on hieno naisartistien sukupolvi ympärillämme! Kun heidän sanoituksiaan alkaa purkaa, huomaa heidän käsittelevän hyvin samankaltaisia asioita kuin mitä tarinamme potilaat ovat tunteneet silloin sata vuotta sitten. Jotkut asiat ovat ikuisia: rakkauden kaipaus, tunne yksinäisyydestä tai siitä, että ei tule kuulluksi.

Turun kaupunginteatterin Seili-musikaalin ensi-ilta Logomossa 3. lokakuuta.