1840-luvun olut on viinimäinen – Ahvenanmaan hylkyolut tulee kauppoihin

Ahvenanmaalta laivan hylystä löytyneestä oluesta puuttuvat humala-aromi ja katkero lähes kokonaan. VTT tutki oluen ainesosat ja belgialainen yliopisto rekonstruoi reseptin.

Kotimaa
VTT:n tutkija Annika Wilhemson olutlasi kädessään.
VTT:n tutkija Annika Wilhemson kertoi ahvenanmaalaispanimo Stallhagenin Stallhagen Historic Beer 1843 -hylkyoluesta tiedotustilaisuudessa VTT:n tiloissa Espoossa torstaina 2. lokakuuta 2014.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Kun sukeltajat elokuussa 2010 löysivät Ahvenanmaalta Föglön vesiltä laivan hylyn, kukaan ei osannut arvata, millainen salapoliisityön ja oluen valmistamisen yhdistelmä oli alkamassa. Syvyyksistä, 1840-luvulla uponneen laivan kannelta löytyi yli sata pulloa samppanjaa ja viisi pulloa olutta.

Yksi olutpulloista päätyi Espooseen Teknologian tutkimuskeskus VTT:hen panimotutkija Annika Wilhelmsonin tutkittavaksi.

– Sehän on selvä, mitä se olut oli silloin kun se löydettiin, mutta meidän tehtävänämme oli selvittää, mitä se oli ollut 170 vuotta sitten.

Maailman vanhimmasta oluesta löytyi muun muassa vanhimpia oluesta elävinä löydettyjä maitohappobakteereita sekä nykyisin oluen valmistuksessa harvinaisia villihiivoja.

– Siihen aikaan tyypillisesti oli juuri näin, että käymisessä ei käytetty vain yhtä hiivaa, vaan useampia hiivoja ja lisäksi maitohappobakteereja, Wilhelmson kertoo.

Meren pohjaa ja hylyn jäänteitä.
Syvyyksistä, 1840-luvulla uponneen laivan kannelta löytyi yli sata pulloa samppanjaa ja viisi pulloa olutta. Yle

Oluen resepti rekonstruoitiin Belgian Gentissä hiiva- ja bakteerikäymisiin erikoistuneessa KU Leuven -yliopistossa. Nyt ahvenanmaalainen panimo Stallhagen tuo kauppoihin Belgiassa reseptin mukaan valmistetun historiallisen oluen. Stallhagenin toimitusjohtaja Jan Wennström kertoo, että valmismetodina on ollut poikkeuksellinen villihiivan kontrolloitu käyttö.

– Tässä tapauksessa me olemme käyttäneet villihiivaa, mutta me olemme kontrolloineet sitä, jotta on saatu kaupallinen tuote, jossa laatu pysyy samana.

VTT tutki, mitä mikrobeja - esimerkiksi hiivaa tai maitohappobakteereja - Ahvenanmaalta löytyneestä oluesta on tallella.
VTT tutki, mitä mikrobeja - esimerkiksi hiivaa tai maitohappobakteereja - Ahvenanmaalta löytyneestä oluesta on tallella. Antonin Halas / VTT

"Oluessa on savuisuutta ja hedelmäisyyttä"

Lähes viinimäisestä oluesta puuttuu humala-aromi ja katkero lähes kokonaan. Vastinetta ei nykyisistä oluista löydy.

Meidän tehtävänämme oli selvittää, mitä olut oli ollut 170 vuotta sitten.

Annika Wilhelmson

– Oluen maku on monimutkainen. Sen alkoholipitoisuus on vain 4,7 prosenttia, joten siinä on vetisen oluen riski. Onnistuimme kuitenkin tekemään monipuolisen maun käyttämällä savustettuja ja makeita maltaita sekä yhdistelemällä bakteereja. Tuloksena oli savuisuutta ja hedelmäisyyttä, sanoo reseptin kehittäneen belgialaisen KU Leuven -ylipiston professori Gert De Rouck.

Villihiivojen ja pintahiivojen kautta olut on yhdistetty belgialaisiin lambic-oluisiin, mutta professori De Rouck tyrmää tämän osittain.

– Oluen maulle ei löydy vertailukohtaa olemassa olevista belgialaisista oluista.

Onnistuimme tekemään monipuolisen maun käyttämällä savustettuja ja makeita maltaita sekä yhdistelemällä bakteereja.

Gert De Rouck

Hylkyoluen tuotoilla tuetaan meriarkeologista tutkimusta

Osa laivahylyn samppanjoista huutokaupattiin suuren julkisuuden saattelemana kovaan hintaan. Ahvenanmaan maakuntahallitus sai myynnistä moitteita muun muassa apulaisoikeuskanslerilta. Niinpä, osa historiallisen oluen tuotosta käytetään hyvään tarkoitukseen.

– Saamme lisää historiantutkimusta, meriarkeologiantutkimusta ja jos tämä menee hyvin, voimme kanavoida varoja puhtaamman Itämeren tukemiseen, sanoo kulttuuriministeri Johan Ehn Ahvenanmaan maakuntahallituksesta.