1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ylen aamu

Villieläinten määrä puolittunut 40 vuodessa – mitä tavallinen ihminen voi tehdä?

Luontojärjestö WWF:n julkaiseman raportin mukaan luonnossa elävien selkärankaisten määrä on puolittunut 40 vuodessa. WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder tarjosi Ylen aamu-tv:ssä perjantaina vinkkejä siihen, miten tavallinen ihminen voi vaikuttaa lajien säilymiseen.

Sumatrantiikeri nojaa puunrunkoa vasten ja haaveilee rauta-aidan takana.
Luonnossa elävien selkärankaisten määrä on puolittunut 40 vuodessa, selviää WWF:n julkaisemasta raportista. WWF Suomen pääsihteri Liisa Rohweder kertoo, miksi näin on tapahtunut, mitä merkitystä sillä on ja voiko asialle tehdä mitään.

Luonnossa elävien selkärankaisten määrä on puolittunut 40 vuodessa, kertoo luontojärjestö WWF:n julkaisema Living Planet 2014 -raportti. WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder kertoi perjantaina Ylen aamu-tv:ssä, mitä tavallinen suomalainen voi tehdä lajien säilyttämiseksi.

Rohwederin mukaan tilanne on erittäin huolestuttava, sekä luonnon itsensä vuoksi, että myös ihmisten vuoksi. Syypäätä selkärankaisten määrän romahtamiseen ei kuitenkaan tarvitse hakea kaukaa.

– Selkärankaisten väheneminen johtuu ihan meistä ihmisistä, totesi Rohweder.

Asiassa ei kuitenkaan ole syytä vaipua synkkyyteen. Rohweder muistutti, että ihmisten on myös mahdollista löytää ongelmaan ratkaisut.

Villieläinten määrän vähentymiseen on monia syitä: muun muassa maanviljely, asutus, salametsästys ja kalastus vaikuttavat lajien elinmahdollisuuksiin.

Uutena uhkatekijänä vaanii ilmastonmuutos, joka uhkaa erityisesti tunturilajeja, joiden elinympäristön muutos voi kaventaa niiden asuinaluetta tai tehdä esimerkiksi lisääntymisestä lähes mahdotonta. Rohwederin mukaan kotimaassa tämä näkyy esimerkiksi saimaannorpan tarpeena keinokinoksiin. Kun lunta ei talvella ollut, kuuttien pesämateriaaliksi jouduttiin kolaamaan keinokinoksia.

– Ilmastonmuutos on seuraava uhka lajeille. Siitä saimaannorppa on hyvä esimerkki.

Raportti: Makean veden eläinten määrä vähentynyt jopa 70 prosenttia

WWF:n tiistaina julkaistun raportin piirtämä kuva on huolestuttava.

– Maalla ja meressä elävien eläinten määrä on vähentynyt noin 40 prosenttia. Makeassa vedessä elävien eläinten määrä on vähentynyt jopa 70 prosenttia, kertoi Liisa Rohweder raportin löydöksistä.

Rohwederin mukaan makean veden lajit ovat kärsineet erityisen paljon, koska ihmiset asuttavat tiiviisti alueita makean veden läheisyydessä.

– Makeaan veteen on kohdistunut erittäin suuria paineita.

Eteläisellä pallonpuoliskolla eläinten määrän väheneminen on ollut pohjoista voimakkaampaa, koska pohjoisen pallonpuoliskon tuotanto ja kulutus rasittaa myös eteläisen pallonpuoliskon resursseja.

– Monimuotoisuuden heikkeneminen näkyy erityisesti eteläisellä pallonpuoliskolla. Syy hyvin pitkälle on pohjoisen pallonpuoliskon kuluttaminen.

Ruokahävikkiä vähentämällä voi vaikuttaa

Tavallinen suomalainenkin voi Rohwederin mukaan kantaa kortensa kekoon.

– Suomalaiset kuluttavat kolme kertaa enemmän kuin, mikä maapallon kestokyky on.

Rohwederin mukaan omaa hiilijalanjälkeään pienentämällä kuka tahansa voi omalta osaltaan tukea lajien monimuotoisuutta. Arjessa helppo tapa vaikuttaa on kiinnittää huomiota esimerkiksi liikkumiseen tai syömiseen.

– Jos ajatellaan, että me suomalaiset vähentäisimme esimerkiksi puoleen lihan kulutuksen, niin sillä olisi suuri vaikutus.

Rohweder suosittaa myös kotimaisen kalan syöntiä. Helpointa hänen mukaansa olisi kuitenkin yksinkertaisesti pienentää hiilijalanjälkeä vähentämällä ruokahävikkiä.

– Ehkä kaikista helpoin keino olisi se, että emme heittäisi ruokaa roskiin. Me suomalaiset heitämme päivittäin miljoona kiloa ruokaa roskiin, sanoi Rohweder.