Maakuntalehti Karjalainen juhlii 140-vuotista taivaltaan ja kääntää uuden sivun lukijoilleen

Sanomalehti Karjalainen juhlii tällä viikolla 140-vuotista taivaltaan. Juhliva lehti katsoo luottavaisena tulevaisuuteen: uusi sanomalehtipaino valmistuu vielä tänä syksynä. Lehden tekijöillä liittyy menneisiin vuosiin mieleenpainuvia muistoja.

media
Maakuntalehti Karjalainen juhlii 140-vuotista taivaltaan 2.10.2014
Sanomalehti Karjalaisen arkisto

Sanomalehti Karjalainen on maan kolmanneksi vanhin suomenkielinen päivälehti. Päivänvalon lehti näki 2.10. vuonna 1874. Lehden nimi oli alkujaan Karjalatar.

Joensuun Yläalkeiskoulun eli lyseon opettajat Henrik Piipposen johdolla saivat ajatuksen oman sanomalehden perustamisesta Joensuuhun.

– Silloin se into oli ihan toisenlaista. Silloin oli kansallisuusaate voimissaan, ja suomen kieli oli se innoittava tekijä, joka johti myös Karjalattaren perustamiseen, valottaa lehden ensi hetkiä nykyinen päätoimittaja Pasi Koivumaa.

– Nyt innostus haetaan muista asioista. Ihmiset haluavat tietoa, ja meidän tehtävä on tarjota sitä.

"On meillä vielä kovasti puskuria"

Lehtien levikin ja ilmoitustulojen lasku ei ole säästänyt Karjalaistakaan. Huippuvuosina levikki liikkui 56 000:n tietämissä. Päätoimittaja Koivumaa ei tästä hätkähdä.

– On meillä vielä kovasti puskuria pudota alas päin. Meidän levikki on 41 244, ja meillä on 142 000 lukijaa. Naapurissa on maakuntalehtilehtiä, joilla levikki on 18 000, Koivumaa kertoo.

– Se on totta,että printtilehden levikki on hiipunut. Muun muassa arvonlisäveron nostaminen ja sen myötä tilausten hinnan kalllistuminen ovat nopeuttaneet kehitystä.

Mutta ei se putoamisvauhti niin nopea ole, että sanomalehti kuolisi meidän aikana

Pasi Koivumaa

– Mutta ei se putoamisvauhti niin nopea ole, että sanomalehti kuolisi meidän aikana, päätoimittaja toteaa.

Kulusäästöä lehdissä on haettu muun muassa lehtien välisellä yhteistyöllä. Karjalainen tekee tiivistä yhteistyötä Savon Sanomien, Keskisuomalaisen ja Etelä-Suomen sanomien kanssa.

Syveneekö yhteistyö entisestään?

– Kyllä se syvenee, erityisesti digitaalisella puolella. Printissähän olemme tiiviissä yhteistyössä. Se on ollut tehokasta, tuloksellista. Olemme kyenneet vähentämään päällekkäistä työtä, ja saaneet hyviä sisältöjä. Kukin sitten keskittyy siihen oman maakunnan uutisointiin.

Painotalolla jätti-investoinnit

Sanomalehti Karjalainen painetaan seinän takana Painotalo PunaMusta Oy:n puolella. Molemmat kuuluvat Pohjois-Karjalan Kirjapaino -konserniin.

Painotalo on investoinut rajusti viimeisen vuosikymmenen aikana.

– Viime vuoden loppuun saakka kymmenen viime vuoden aikana olemme investoineet 74 miljoonaa. Ja nyt alkuvuonna on tullut 8 miljoonaa lisää, ja loppuvuonna edelleen lisää. Summa tulee alkamaan loppuvuodesta 9:llä, eli runsaat 90 miljoonaa, kertoo kirjapainon toimitusjohtaja Raimo Puustinen.

Parhaillaan Joensuun Noljakassa rakennetaan uutta sanomalehtipainoa. Painokoneineen ja tiloineen pelkästään tämä investointi on lähes 17 miljoonaa euroa.

– Usko on kova. Suomessa luetaan ja painetaan. Asiakkaita on otettava myös ulkomailta, Puustinen toteaa.

Matti ja Liisa

Karjalaisessa on tehty monta pitkää uraa. Nelisen vuotta sitten eläköitynyt toimittaja Liisa Kuivalainen aloitti työt 19-vuotiaana (tyttönimellä Leinonen) vuonna 1967. Hän työskenteli yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa yli 43 vuotta.

Mainospäällikön hommista eläkkeelle jäänyt Matti Nevalainen tuli Karjalaiseen töihin vuonna 1972. Ura kesti 38 vuotta.

Molemmat virkeät eläkeläiset muistelevat lämmöllä työvuosiaan, ja he ovat muiden kutsuvieraiden mukana juhlimassa 140-vuotiasta Karjalaista perjantaina Joensuu Areenalla.

Nevalaisen ja Kuivalaisen työvuosiin mahtuu moninaisia tehtäviä, juttuja, matkoja, kohtaamisia, projekteja ja kokemuksia. Mielenkiintoisia muisteluita ovat esimerkiksi suhde mieheen, joka ei kuole koskaan sekä tarina hitaasta kilpikonnasta, joka ei malttanut pysähtyä kuvattavaksi.

Fantomin salarakas?

Sanomalehti Karjalaisen toimittaja Liisa Kuivalainen.
Liisa Kuivalainen.Sanomalehti Karjalaisen arkisto

Liisa Kuivalaisen pitkän uran hohtohetkiä ovat olleet muun muassa pari juttukeikkaa itsenäisyyspäivän Linnanjuhliin, presidentti Martti Ahtisaaren ja pääministeri Görän Perssonin haastattelut ja Persian shaahin vierailun seuraaminen vuonna 1970.

Mutta erikoisimmasta päästä on Kuivalaisen pitkä suhde Mustanaamion kanssa. Karjalainen sai 1940-luvulla ensimmäisenä sanomalehtenä Suomessa oikeudet julkaista Fantom-sarjakuvaa. Tripit tulivat toimitukseen englanninkielisinä ja ne tietenkin käännettiin suomeksi. Kuivalainen kertoo, että Hintikan Pera huijasi hänet siihen hommaan.

Sitten kun loppu minulta se homma, niin kerran tai kaksi olen Fantomia Karjalaisesta lukenut sen jälkeen

Liisa Kuivalainen

– Minä sanoin, että anna miekin teen tota. Hän sano, että et sinä ossaa, tämä on niin vaikeeta. Sitten hän antoi ja vilkas muutamat käännökset. Joo, saat pitää sen.

Liisa Kuivalainen käänsi sitten Mustanaamiota vuosia.

– Sitten kun loppu minulta se homma, niin kerran tai kaksi olen Fantomia Karjalaisesta lukenut sen jälkeen, Kuivalainen toteaa.

Liian nopea kilpikonna

Sanomalehti Karjalaisen mainospäällikkö Matti Nevalainen.
Matti Nevalainen.Sanomalehti Karjalaisen arkisto

Mainospäällikkö Matti Nevalaisen ideoimista kampanjoista yksi mieleenpainuvimpia on "Maailman hitain myytävä". Kaikki lähti siitä, kun Karjalaisessa huomattiin, että tj-ilmoittelu eli tekstin jälkeinen ilmoittelu oli laskenut edellisestä vuodesta. Nevalaiselle annettiin tehtäväksi tehdä jotakin.

Konna kun oli lämpöisten valojen alla, se kai luuli olevansa Hawaijilla.

Matti Nevalainen

– Minä ideoin mielestäni hyvän kampanjan ja sitä ryhdyttiin toteuttamaan. Täällä oli paikallinen eläinliike, joka toi villasukassa kilpikonnan kuvaamolle. Merja Hulkko pani lamppujen eteen kilpikonnan ja rupesi skarppaamaan sitä kilpikonnaa ja sanoi että "pitäkää tuo konna paikallaan, koska se karkaa kuvasta".

– Konna kun oli lämpöisten valojen alla, se kai luuli olevansa Havaijilla ja lähti kiireen vilkkaan vettä kohti, Nevalainen naureskellen muistelee.

Kilpikonna saatiin lopulta asettumaan paikoilleen salaatinlehden avulla.

Sanomalehtien Liitto arvioi kerran vuodessa parhaat kampanjat. Kilpikonnakampanja pääsi silloin kakkossijalle.

– Me tsekattiin puolen vuoden jälkeen, että noin 30 prosenttia lisää rivi-ilmoituksia saatiin sillä kampanjalla. Eli tämä just oli se minun työsarka tässä systeemissä, ex-mainospäällikkö Matti Nevalainen kertoo.