Jokamiehenoikeuksia koetellaan Suomen suurimpiin kuuluvalla lähdealtaalla – sukeltajien pelätään sotkevan kotitalouksien juomavedet

Sen jälkeen, kun Hollolan Kiikunlähteellä kuvattiin keväällä ison budjetin luontoelokuvaa, matkailijoiden ja sukeltajien virta kohteeseen on kasvanut. Ongelmilta ei ole vältytty, sillä lähde sijaitsee yksityisten omistajien mailla.

Kotimaa
Ihminen kävelee Kiikunlähteelle.
Hanna Lumme / Yle

Kulunut kesä oli Hollolan Kiikunlähteellä vilkas. Matkailijoiden ja satunnaisten kävijöiden ohella kirkasvetiselle lähteelle löysivät sukeltajat ja uimarit, myös nelijalkaiset.

– Viikoittain on käynyt sukeltajaporukoita. He liikkuvat yleensä pareittain, mutta myös isommissa, 6–8 hengen ryhmissä, kertoo Kiikunlähteen äärellä asuva Sisko-Liisa Saarela.

Hän arvelee, että yksi tekijä suosion kasvuun saattaa olla mediahuomio, jota luontodokumentti Järven tarinan kuvaaminen keväällä ja kesällä kohteelle toi. Ensi-iltansa ensi vuonna saavan elokuvan yksi kohde on Kiikunlähde.

Jo aiemmin lähteellä on vieraillut isompia ja pienempiä kävijäryhmiä. Turistit ovat tulleet kaukaakin.

– Kerran soitettiin, voiko tänne tuoda bussilastillisen japanilaisia hakemaan kipposiinsa vettä. Laiturin nokasta rannasta otettu vesi ei heille kelvannut, joten tarjosin mahdollisuutta ottaa keittiön kraanasta lähteestä johdettua vettä. Jono ulottui tiskipöydästä pihamaalle. Viihdykkeeksi soitin heille vielä sähköuruilla suomalaisia kansanlauluja, Saarela kertoo.

Puu vedessä Hollolan Kiikunlähteellä.
Kiikunlähteen pohjaan on vajonnut runsaasti puunrunkoja. Samoin rannoille notkahdelleet rungot ovat niillä sijoillaan.Hanna Lumme / Yle

Lähdettä tullaan katsomaan ja sen syliin pulahdellaan

Kiikunlähde sijaitsee usean maanomistajan mailla ja kiertää hevosenkenkää muistuttavana Saarelan taloa sekä pihapiiriä.

Lähteestä kertova ilmoitustaulu on sijoitettu maanomistajan luvalla yksityistien varteen. Rantaan viettävästä rinteestä näkee, että trafiikkia on riittänyt. Kasvillisuus on kulunut pois.

Vastapäätä yksityistietä pääväylän varressa on parkkipaikka, jonne kävijöiden toivotaan jättävän ajoneuvonsa. Talon pihassa vierailijoita riittää silti.

Kerran soitettiin, voiko tänne tuoda bussilastillisen japanilaisia hakemaan kipposiinsa vettä.

Sisko-Liisa Saarela

– Kaikki eivät hahmota, että lähteen muoto saattaa olla muutakin kuin pyöreä vedensilmä. On saattanut käydä niinkin, että jotkut ajavat pihaan kyselemään, missä se lähde oikein on ja eikö tästä pääse eteenpäin.

Lähdettä katsomaan tulevat eivät maanomistajaa harmita, sukeltajat, uimarit ja koirien uittajat kyllä.

Saarelan talous on yksi kolmesta, joihin talousvedet johdetaan viiden metrin syvyydessä lähteenä pulpahtavista silmäkkeistä. Sukeltajien ja uimareiden pelätään rikkovan putkia ja sotkevan vettä.

– Lähteessä on mutapohja. Kai pitäisi olla jokin lakikin, ettei vedenottopaikkojen päällä voi miten tahansa liikkua ja koiria uittaa.

Maanomistaja toivoo, että ilmoitustaulun tuntumaan saataisiin vedenottopaikasta kertova kyltti.

– Ehkä jokin virallinen taho voisi tuoda sellaisen tänne. Pienet pahvikyltit tuhoutuvat helposti. Jos sanomme asiasta, todetaan, ettei eihän tällä ole kieltoja missään.

Yksityinen-kyltti Kiikunlähteellä.
Lähteen tuntumassa on lukuisia yksityisalueesta kertovia kylttejä.Hanna Lumme / Yle

Lähde vai lampi?

Lahden seudun vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin tunnistaa ongelmat. Aina maa- ja vesialueiden omistajien ja kävijöiden intressit eivät osu yksiin.

Kiikunlähde poikkeaa Malinin mukaan luonnonlähteestä siinä, että Y-kirjaimen muotoinen allas on patoamalla aikaansaatu ja siinä mielessä oikeastaan lampi.

Pitäisi löytää sellainen kompromissi, jossa niin virkistyskäyttö kuin vedenottokin voitaisiin huomioida

Ismo Malin

Kiikunlähteessä on luontaisesti kalaa, mutta myös kalaistutuksia on tehty. Patoallas on erotettu rummulla Kiikunojasta ja vaikka vesi purkautuu ulos Vesijärveen, kalat eivät pääse karkaamaan muualle. Esimerkiksi yleiskalastusoikeutta ei Kiikunlähteellä ole.

– Tilanne on verrattavissa siihen, jos joku hyödyntää järvialuetta rakentamalla lähelle yksityismaille kalastusaltaan. Siellä eivät ulkopuoliset voi pilkkiä, onkia eivätkä virvelöidä. Vesialueen kolmisenkymmentä omistajaa ovat järjestäytymässä ja tiukennuksia on tiettävästi tulossa, Malin kertoo.

Vesiensuojelupäällikön mukaan kansalaisilla on jokamiehenoikeudella lupa liikkua rannoilla, kunhan talojen pihapiirit jätetään rauhaan. Suotavaa olisi liikkua opasteiden mukaisesti ja jättää auto erikseen osoitetulle parkkipaikalle.

Koirien uittamista Malin pitää lähteessä kyseenalaisena, mutta sanoo, että myös veden johtamisessa juomavedeksi on riskejä.

Vene Kiikunlähteessä.
Lähdealtaan liepeillä on myös asutusta. Tuija Veirto / Yle

– Talousvettä lähteestä on aina otettu ja mittauksissa veden laatu on todettu hyväksi, mutta siinä ympärillä laidun- ja peltomaata. Niistä aiheutuva kuormitus, samoin kuin vesilinnusto, on hienoinen riski veden laadulle, jos siitä juomavetensä ottaa.

Vesiensuojelupäällikkö ei löydä sukeltamiseen ja uimiseen lain mukaista kieltoa, mutta pohtii, missä vaiheessa käytölle pitäisi asettaa rajoja.

– Kirkas vesi houkuttaa ja kun sukelletaan, kyllä siinä pohjaa pöllytetään. Rannoillakin näkyy jo runsaan liikkumisen aiheuttamaa kulumista. Pitäisi löytää sellainen kompromissi, jossa niin virkistyskäyttö kuin vedenottokin voitaisiin huomioida, Malin pohtii.