Auton vikakoodien tulkinta vaatii ammattilaiselta salapoliisin taitoja – "Autoilijat ajavat vioista välittämättä"

Autojen tekniikka on lisääntynyt harppauksittain. Kehitys ei ole kuitenkaan ilmaista. Vian paikantaminen ja korjaaminen on entistä hitaampaa, Korjaamoiden liitosta kerrotaan. Kallis korjauskierre voi altistaa myös turvallisuusriskeille, toteaa Trafi-päällikkö.

Kuva: Yle

Uusien autojen korjaaminen on muuttunut entistä hankalammaksi. Tekniikka on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi ja tuonut suuria vaatimuksia niin korjauslaitteille kuin korjaajillekin.

– Moottoritekniikan puolelle on tullut lakisääteisesti hirveästi vaatimuksia. Turvallisuuspuoli on vaatinut uutta tekniikkaa ja erilaiset mukavuusvarusteet ovat tietenkin myös lisääntyneet. Niihin liittyvät häiriöt voivat häiritä kaikkea toimintaa, sanoo Liikenteen turvallisuusviraston, Trafin liikennekelpoisuusyksikön päällikkö Otto Lahti.

Harva maallikko uskaltaa alkaa omin päin tutkia, mistä kojelaudan häiriövalo johtuu. Vikakoodit eivät hämmennä ainoastaan amatöörejä. Myös ammattilaisten on entistä vaikeampi tulkita, mikä autoa vaivaa.

– Kyllä se on huomattavasti vaikeampaa. Muutos on ollut aika huikea viimeisen viiden vuoden aikana. Nykyajan korjaajalta vaaditaan todella hyvää päättelykykyä, luetun ymmärtämistä, mielikuvitusta ja koulutusta, listaa Autoalan ja korjaamoiden liiton varapuheenjohtaja Jussi Lindholm.

Siitä huolimatta esimerkiksi netti on pullollaan sivustoja, joiden kautta voi tilata edullisesti vikakoodin lukijan.

– Koodi antaa vain suuntaa vian lähteelle, ja joskus se voi myös johtaa harhaan. Autojen omat järjestelmät eivät ole vielä niin kehittyneitä, että ne osaisivat kertoa tarkkaan vian paikan, sanoo Lindholm.

Myös Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja Jouko Sohlberg myöntää, että teknologiset harppaukset ovat tehneet autojen korjaamisesta vaikeaa. Hän korostaakin korjaajien ammattitaidon merkitystä.

– Ei ole helppoa korjaamoilla, etenkään jos toimitaan monimerkkiympäristössä. Siinä on paljon vaatimuksia asentajalle, kun pitää löytää sekä vika että paras korjauskeino, tiivistää Trafin Otto Lahti.

"Ainahan joku häiriövalo palaa" -asenne on turvallisuusriski

Auton korjaamisen ongelmaksi muodostuu usein se, ettei vika ole päällä silloin, kun auto tuodaan korjaamolle.

– Teoriassa asiakkaan pitäisi luovuttaa autonsa meille päiviksi ajettavaksi, jotta voitaisiin saada vika uudestaan näkyviin, sanoo Autoalan ja korjaamoiden liiton Lindholm.

Toisaalta vaikka häiriövalo ei syttyisi mittaristoon, auton omiin järjestelmiin saatta kirjautua vikakoodeja.

Teoriassa asiakkaan pitäisi luovuttaa autonsa meille päiviksi ajettavaksi, jotta voitaisiin saada vika uudestaan näkyviin.

Jussi Lindholm

– Jos järjestelmiinkään ei tule mitään häiriömerkintöjä, vian löytäminen on lähes mahdotonta, Lindholm tiivistää.

Hänen mukaansa korjaamisen vaikeutuminen näkyy sekä vian paikantamisen hidastumisena että korjauskertojen lisääntymisenä.

– Kyllä se valitettavasti näkyy molemmissa. Se, että vian paikantaminen kestää useita tunteja, rupeaa olemaan normaalia. Joskus vian paikantamisessa voi kestää useita päiviä. Voi myös käydä niin, että auto luovutetaan asiakkaalle, ja asiakas ehtii ajaa sillä vain viikon kaksi, kun sama vika ilmaantuu uudestaan, Lindholm myöntää.

Viime kädessä korjauskierre alkaa tuntua myös kuluttajan lompakossa. Pahimmassa tapauksessa se altistaa turvallisuusriskeille.

– Jos autoa ei saada kohtuuajassa korjattua, autoilijat ajavat vioista välittämättä. Siinä voi mennä sekaisin se, mikä on vakava ja mikä vähemmän vakava vika. Autoilijalla voi syntyä sellainen käsitys, että ainahan joku varoitusvalo palaa, ja sitten ei enää välitä mistään, sanoo Trafin liikennekelpoisuusyksikön päällikkö Otto Lahti.

Autoilijan on syytä muistaa, että yleensä jos häiriövalo palaa, kyseinen järjestelmä on poissa käytössä. Eli onnettomuustilanteessa esimerkiksi tietty turvavaruste ei välttämättä toimikaan.

Autojen korjattavuudessa merkkikohtaisia eroja

Autoalan Keskusliiton Sohlberg muistuttaa, että sama vikavalo voi syttyä kojelautaan useammasta eri syystä. Näin ollen ensimmäinen korjauskerta ei ole välttämättä ollut turha. 

Määräaikaishuolloista ei pitäisi oikaista, sillä ne ennaltaehkäisevät tulevia vikoja.

Jouko Sohlberg

Hän ei myöskään usko, että korjausajat olisivat merkittävästi kasvaneet – etenkään suhteessa siihen, miten paljon autoissa oleva teknologia on lisääntynyt.

Korjaajien ammattitaidon ohella Sohlberg peräänkuuluttaa kuluttajien omaa vastuuta.

– Huoltojen laiminlyöntejä näkyy paljon. Määräaikaishuolloista ei pitäisi oikaista, sillä ne ennaltaehkäisevät tulevia vikoja, perustelee Sohlberg.

Korjaamoiden liiton Jussi Lindholm kritisoi autotehtaiden motiiveja.

– Autotehtailla ei enää mietitä niin paljon auton huoltamista, vaan enemmän sitä, miten auton voi kasata mahdollisimman edullisesti. Se tuo omat hankaluutensa, kritisoi Lindholm.

Autoalan Keskusliiton edustaja ei allekirjoita väitettä. Hän muistuttaa, että autoille on jo valmistajan puolesta määritelty korjausohjeet ja määräaikaishuollot. Myös asentajien on oltava laatuvaatimusten mukaan merkkikoulutettuja. 

Autotehtailla ei enää mietitä niin paljon auton huoltamista, vaan enemmän sitä, miten auton voi kasata mahdollisimman edullisesti.

Jussi Lindholm

– Toki kustannuspaineet ovat kovat ja moni autotehdas hyödyntää esimerkiksi samoja auton pohjalevyratkaisuja. Omien lisävarusteiden ja palveluiden tuottamisesta halutaan kuitenkin pitää kiinni. Paljon mietitään sitä, mikä olisi käyttäjäystävällistä ja lisäisi mukavuutta, Sholberd huomauttaa.

Trafin Otto Lahden mukaan kyse on autotehtaiden ja korjaamojen ikiaikaisesta väännöstä.

– Tämä on vapaiden monimerkkikorjaamojen ja autoteollisuuden välinen asia, että kuinka paljon vaaditaan erikoistyökaluja jonkun asian korjaamiseen. Sitä on kritisoitu aina ja siinä on hyvin suuria merkkikohtaisia eroja. Aloitin autojen huoltamisen 80-luvun autoista. Jo silloin ihmetytti, miten joillakin tehtailla on voitu tehdä kuluvien osien vaihtamisesta niin haastavaa, kertoo Lahti.

Vikakoodin lukija maallikon käsissä – uhka vai mahdollisuus?

Vaikka modernien autojen korjaaminen on kaikkien osapuolten mielestä vaikeutunut, tekniikka on tuonut tullessaan myös etuja.

– Tuntuu, että autoista on tullut käyttövarmempia siinä mielessä, että niillä päästään perille. Sitten taas käyntihäiriöt ja vikavalojen syttymiset ovat toki lisääntyneet, Jussi Lindholm pohtii.

Trafin liikennekelpoisuusyksikön päällikkö Otto Lahti muistuttaa, että autoihin on lisätty paljon uutta tekniikkaa myös ympäristöystävällisyyden ja turvallisuuden takia.

– Tekniikan kehittyminen lisää haasteita tekniikan korjaajille. Ei kehitystä saada ilmaiseksi, Lahti muistuttaa.

Mutta mitä mieltä korjaamoiden liitossa ollaan maallikoille kaupattavista vikakoodien lukijoista?

Niin kauan kuin autoja on ollut, niitä on korjattu omatoimisesti. Kuluttaja voi saada jopa helpottavaa tietoa.

Otto lahti

– Kyllähän niitä voi analysoida, jos siihen tuntuu olevan riittävää ammattitaitoa ja ymmärrystä järjestelmistä. En osaa sanoa, miten usein niiden avulla päästään oikeaan lopputulokseen, sanoo Lindholm.

Hän toivoo, että ihmiset huolehtisivat enemmän perusasioista kuten rengaspaineista ja öljyjen tarkistamisesta. Moottorivikojen korjaamista amatööripohjalta hän ei suosittele.

– Voi olla, että vaihdetaan paljonkin osia, mutta vika vain pahentuu. Kyllä se on ammattilaisten pelikenttä.

Samoilla linjoilla on Autoalan Keskusliiton Sohlberg:

– Maallikon kannattaa viedä auto suoraan korjaamolle. Vikakoodi ei kerro vielä, mikä autoa vaivaa, vaan lisäselvityksiä vaaditaan. Muuten tulee tehtyä turhia investointeja.

Trafin Otto Lahti näkee vikakoodeja lukevien laitteiden yleistymisen positiivisena ilmiönä. Parhaassa tapauksessa kuluttaja säästyy turhalta korjaamoreissulta.

– Laite on haluttu luoda, jotta myös riippumattomat toimijat voivat korjata autoja. Niin kauan kuin autoja on ollut, niitä on korjattu omatoimisesti. Kuluttaja voi saada jopa helpottavaa tietoa siitä, mitä häiriöitä autossa on. Sen avulla näkee myös auton toiminnallisia tietoja, jos niitä ymmärtää, toteaa Otto Lahti.