Sixten Korkman valitsee Arkkitehtuuri Finlandia -palkinnon voittajan

Suomen Arkkitehtiliitto myöntää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ensimmäistä kertaa tänä syksynä. Palkinnon saajan valitsee taloustieteen professori Sixten Korkman. Korkmanin mukaan taloudella ja arkkitehtuurilla on paljon yhteistä.

Kotimaa
kaisa kirjasto
Helsingin Kaisa-kirjasto on yksi palkintoehdokkaista.

Suomen Arkkitehtiliiton mukaan kuka tahansa voi olla arkkitehtuurin asiantuntija. Liitto myöntää tänä syksynä ensimmäisen Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon. Voittajan valitsee Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman. Liitto haluaa, että lopullisen valinnan tekee vaikuttaja, joka tunnetaan muista ansioista kuin arkkitehtuurista, koska arkkitehtuuri on kaikille tilojen käyttäjille avautuva kokemus.

– Ehdotus tuli minulle täytenä yllätyksenä. Olin hölmistynyt ja ensin ajattelin, että kieltäydyn, koska minulla ei ole tiedollisia edellytyksiä vaintaan. Harkinnan jälkeen lähdin kuitenkin mukaan, koska raati on valinnut niin hyvät ehdokkaat, että suurta vahinkoa ei tapahdu, vaikka minä käytän henkilökohtaista mieltymystäni, Korkman sanoo.

Korkman arvostaa laadukasta arkkitehtuuria, koska rakennettu ympäristö toimii hänen mielestään kuin laajennettu olohuone, joka vaikuttaa ihmisten viihtymiseen.

– Arkkitehtuurissa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkään meidän kaikkien elämään. Me joko kärsimme tai nautimme rakennetusta ympäristöstä.

Rakennus on kollektiivinen hyödyke

Korkman näkee arkkitehtuurin taloustieteen professorin silmin.

– Vaikka rakennuksen omistusoikeus voi olla yksityinen tai julkinen, on tällainen kohde aina luonteeltaan jossain määrin kollektiivinen hyödyke. Ekonomistislangilla se tarkoittaa, että sillä on hyvin merkittäviä ulkoisvaikutuksia kaikkiin ihmisiin. Se ei koske vain rakennuksen rakennuttajaa, myyjää tai ostajaa, vaan vaikuttaa meidän kaikkien viihtyvyyteen ja hyvinvointiin. Siksi rakennettua ympäristöä ei saa jättää pelkästään kaupallisten intressien temmellyskentäksi.

Lapsuuden unelma-ammatti

Taloustieteen professori tunnustaa itsekin haaveilleensa arkkitehdin ammatista.

– Oppikoululaisena pidin sitä ihanneammattina, mutta luovuin ajatuksesta, koska taiteellinen lahjakkuuteni on olematon. Lukiolaisena kiinostuin arkkitehtuurista uudelleen, kun toimin Vaasassa turistioppaana. Siinä hommassa oli pakko perehtyä kaupungin arkkitehtuuriin, että osasi kertoa siitä bussikierroksella.

Korkman kertoo arvioivansa arkkitehtuuria kolmen seikan perusteella. Näitä ovat rakennuksen muotokielen suhde sen käyttötarkoitukseen, esteettisyyden ja toiminnallisuuden yhdistäminen sekä kohteen sopivuus ympäristöönsä.

Palkintoehdokkaat on julkaistu

Arkkitehtiliitto myöntää palkinnon kolmen viime vuoden aikana valmistuneelle merkittävän julkisen rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelijalle. Myös korjaussuunnittelu huomioidaan kilpailussa.

Palkintoehdokkaat on valittu arkkitehtikilpailun kautta ja rakennusten suunnittelijat edustavat kolmea eri sukupolvea.

Helsingissä esiraati on valinut ehdokkaaksi Helsingin yliopiston pääkirjaston Kaisa-talon. Rakennuksen on suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy. Esiraadin mukaan kirjasto on samanaikaisesti merkkirakennus ja kaupunkimaisen korttelirakenteen jatkaja.

Muita ehdokkaita ovat Mäntässä sijaitseva Göstan paviljonki, Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston laajennusosa Kirjasto Apila sekä Puolan juutalaisen historian museo Varsovassa.