1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Näin sujuivat eläkeneuvottelut

Yle kokosi aikajanalle eläkeneuvottelujen tärkeimmät hetket.

torstai, 21. elokuuta

Työmarkkinajärjestöjen asiantuntijaneuvottelijat laativat muistiot järjestöjen yhteisistä näkemyksistä ja erimielisyyksistä, eli niin kutsutut haarukkapaperit.

lauantai, 23. elokuuta

Työnantajajärjestöt jättävät työntekijäpuolelle ensimmäisen kokonaisesityksensä eläkeuudistuksesta. Palkansaajajärjestöt kirjoittavat sille illalla oman vastaesityksensä. Viikonlopun aikana työmarkkinajärjestöjen asiantuntijaneuvottelijat tapaavat ja keskustelevat esityksistä.

Kuva: Yle

maanantai, 25. elokuuta

Valtiota neuvotteluissa edustava valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen osallistuu neuvotteluihin. Hän vaatii selkeää periaatetta vanhuuseläkeiän ja elinajanodotteen välisestä kytkennästä. Palkansaajat esittävät, että eläkeuudistuksessa sitouduttaisiin Pekkarisen esittämään periaatteeseen, kuitenkin ilman elinajanodotteen sitomista automaattisesti eläkeikään. Tämä ei käy Elinkeinoelämän keskusliitolle. Se vaatii, että lakiin tulee selkeä kirjaus elinajanodotteen suhteesta eläkeikään. EK korostaa, etteivät järjestöjen keskinäiset sopimukset riitä. Neuvottelut kiristyvät, koska eläkeiästä vuoden 2025 jälkeen ei päästä sopuun. Illalla neuvotteluosapuolet informoivat pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallitusta neuvottelutilanteesta. Samalla työmarkkinajärjestöt sopivat työrauhan ylläpitämisestä.

tiistai, 26. elokuuta

Pekkarinen tapaa neuvotteluosapuolet uudelleen ja kiristää viestiään asiantuntijaneuvottelijoille: vuoden 2025 laissa on oltava kirjaus, että eläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen ja että sopimus täyttää hallituksen tavoitteen kestävyysvajeen supistamisesta yhdellä prosentilla.

keskiviikko, 27. elokuuta

Osapuolet keskustelevat hallintojensa kanssa vuoden 2025 jälkeisestä ajasta. Neuvottelijoille annetaan mandaatti sopia laista. Illalla neuvottelut jatkuvat. Tunnelma neuvotteluissa on seljennyt, mutta toisaalta myös kiristynyt. Osapuolet alkavat neuvottelemaan Lex Pekkarisesta tiukasti. Vääntö jatkuu lähipäivät.

perjantai, 29. elokuuta

Hallituksen vaatimus kestävyysvajeen kuromisesta prosentilla jumittaa neuvotteluja. Neuvottelijat tiedostavat, että eläkesolmu aukeaa vasta, kun kestävyysvajeen käsittelystä päästään sopuun. Muut asiat etenevät.

viikonloppu, 30.-31. elokuuta

Vuoden 2025 jälkeisen ajan pohdintaa: neuvottelijat teettävät asiantuntijoillaan laskelmia erilaisista malleista, joilla hallituksen tahto toteutuisi. Neuvotteluissa käsitellään myös niin kutsutta työttömyysputkea, eli työttömyysturvan lisäpäiviä, joilla ikääntynyt työtön voi saada lisäpäiviä päivärahakauteen ja siten päästä eläkkeelle.

maanantai, 1. syyskuuta

Palkansaajajärjestöjen hallinnot kokoontuvat ylimääräisiin neuvotteluihin vuoden 2025 jälkeisestä tilanteesta. Illalla neuvotteluosapuolet tapaavat, ja neuvottelut vuoden 2025 jälkeisestä ajasta jatkuvat.

tiistai, 2. syyskuuta

Neuvottelut jumittuvat kahdesta syystä: vuoden 2025 jälkeisestä tilanteesta ei päästä sopuun ja Akava vaatii eläkkeiden korkeampaa karttuvuutta työuran loppupuolella. EK ilmoittaa, ettei se sovi erillisratkaisusta vuoden 2025 jälkeiseen aikaan liittyvän tilanteen vuoksi, vaan pitäytyy hallituksen linjassa. Palkansaajajärjestöt jättävät työelämäkysymyksiin liittyviä ehdotuksia sisältävän paperin.

keskiviikko 3. syyskuuta

Neuvottelut haarautuvat: työmarkkinajärjestöjen asiantuntijaneuvottelijat sekä varsinaiset neuvottelijat, eli palkansaajajärjestöjen puheenjohtajat sekä EK:n ja KT:n työmarkkinajohtajat jatkavat omia neuvottelujaan. Illalla päästään eteenpäin vuoden 2025 jälkeisen ajan osalta. Iso periaatteellinen kysymys on yhä auki: kuinka työuria pidennetään.

torstai, 4. syyskuuta

Palkansaajapuoli esittää, ettei eläkeikää nosteta, jos tavoitteet työssäolon ja eläkkeellä olon välisestä suhteesta saavutetaan muilla tavoin. Valtiota edustava ylijohtaja Jukka Pekkarinen on tyytyväinen ehdotukseen. Elinkeinoelämän keskusliitto kuitenkin hylkää esityksen. Osapuolet toteavat, että neuvottelut ovat pattitilanteessa ja seuraavaan maanantaihin asti pidetään lepotauko.

maanantai, 8. syyskuuta

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly saapumassa eläkeneuvotteluihin Etelärantaan 8. syyskuuta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Neuvottelut jatkuvat. Neuvottelijat pääsevät sopuun siitä, ettei sopua nyt löydy neuvottelupöydän äärellä. EK:n työmarkkinajohtajan Lasse Laatusen ehdotuksesta siirrytäänkin neuvottelemaan paperille laadittujen esitysten avulla. Neuvottelijat päättävät, että vuoden 2025 jälkeinen aika ei saa keskeyttää neuvotteluja. Neuvottelijat asettavat tavoitteen eläkeratkaisun saamisesta ensi viikolla.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ehdottaa luopumista hallituksen tavoitteesta, että kestävyysvajetta kurottaisiin umpeen yhdellä prosentilla.

tiistai-perjantai, 9.-12. syyskuuta

Neuvotteluja jatketaan, torstain vastaisena yönä peräti kolmeen saakka, mutta sopu ei etene. Samalla palkansaajajärjestöjen välinen juopa syvenee: ne eivät pääse sopuun siitä, kuinka eläkettä kertyisi työuran aikana. Akavan Fjäder arvioi, että EK ei hyväksy palkansaajamaksun vähennystä laskettavasta eläkkeestä. Siinä hän erehtyy.

Loppuviikolla mahdollista lopputulosta aletaan pedata erilaisissa taustakeskusteluissa.

tiistai, 16. syyskuuta

Neuvottelut kestävät pitkään; osapuolet yrittävät ratkaisua tosissaan. Neuvonpito päättyy vasta aamulla kello 5:15.

EK toteaa tilanteen: neuvotteluissa on edetty, mutta sopua ei saada syntymään. Syitä on useita: Palkansaajajärjestöjen välit ovat kylmenneet eläkekarttumiin liittyvien näkemyserojen vuoksi. Myös työuraeläkkeen työhistoriavaatimus ja eläketulojen rahastointi jäytävät. Lisäksi EK:n neuvottelijat joutuvat tarkistamaan neuvottelumandaattinsa ulottuvuuksia.

Aamulla neuvottelijat peruvat järjestöjensä luottamuselinten kokouksia. Palkansaajajärjestöt vaativat, ettei kokouksia kutsuta enää koolle ennen neuvottelutuloksen muodostumista.

torstai, 18. syyskuuta

Palkansaajajärjestöt yrittävät saada keskinäistä sopua. Sitä ei synny, koska Akava ei suostu palkansaajan työeläkemaksun vähentämiseen.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola astelivat torstaiaamuna eläkeneuvotteluihin Etelärantaan. Kuva: Yle

Samassa kokouksessa työmarkkinajärjestöt pyytävät kuusi eri laskelmamallia, kuinka eläkeratkaisu ratkaistaan etuuksien ja rahoituksen suhteen: EK ja kuntatyönantajien KT tilaavat kolme laskelmaa, SAK ja STTK yhdessä kaksi, ja Akava yhden mallin.

perjantai 19. syyskuuta

Palaverissa pohditaan, kuinka tulevan työeläkeuudistuksen viestintä hoidetaan.

maanantai, 22. syyskuuta

Työmarkkinajärjestöjen pyytämät laskentamallit tulevat valtiovarainministeriöstä ja Eläketurvakeskuksesta. Kaksi työnantajien malleista ja toinen SAK–STTK-malleista täyttävät kestävyysvajetavoitteen. Akavan malli ei täytä kestävyysvajetavoitetta.

tiistai, 23. syyskuuta

Neuvottelut jatkuvat illalla: laskelmien lopputuloksia arvioidaan. Neuvottelijat päättävät venyttää neuvotteluja, jotta työmarkkinajärjestöt saavat kutsuttua luottamuselimensä koolle perjantaiksi.

Neuvotteluryhmä valmiina jatkamaan eläkeneuvotteluja 23 syyskuuta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

EK ilmoittaa palkansaajajärjestöille, että sopu eläketuoton karttumiin olisi löydyttävä. Muuten EK tekee lopullisen ehdotuksen työeläkejärjestelmän kestävyyden ja julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. EK:lle on tärkeää, että kaikki palkansaajajärjestöt ovat saman mallin takana.

Akavalle kasataan paineita. EK ilmoittaa, että jos palkansaajajärjestöiltä ei tule yhteistä esitystä, niin mennään SAK:n ja STTK:n yhteisellä mallilla, jossa eläkettä karttuu taisaisesti koko työuran ajalta ja palkansaajien työeläkkeen maksu poistetaan. EK:n lopullisen esityksen pohjana tulee olemaan kestävyysvajeen kurominen prosenttiyksiköllä, kuten Suomen hallitus on edellyttänyt.

keskiviikko, 24. syyskuuta

Palkansaajajärjestöt kokoontuvat aamulla pohtimaan karttuma-asiaa. Akavaa yritetään houkutella kompromissiin, jossa palkansaajan työeläkemaksua ei vähennetä ja 58. ikävuodesta lukien tulee 1,7 %:n korotettu karttuma. Kestävyysvajetavoitteen toteuttamiseksi korotetun karttuman alaraja liikkuu vanhuuseläkkeen alarajan mukana, vanhuuseläkkeen alarajan jälkeinen karttuma on 1,5 % ja lisäksi tulisi lykkäyskorotus superkarttuman tilalle.

Arvioiden mukaan ehdotettu malli mahtuu hallituksen esittämään raamiin. Akava kuitenkin kieltäytyy kompromissista; puheenjohtaja Fjäder vaatii edelleen palkansaajan työeläkemaksun vähennystä. Palkansaajajärjestöt sopivat, ettei yhteisymmärrystä löydy.

Riita palkansaajajärjestöjen kesken syvenee. Akava ilmoittaa, että se on valmis tinkimään työkyvyttömyyseläkkeiden tasosta, jotta korkeammat karttumat saadaan mukaan ratkaisuun. SAK:n puheenjohtajalta Lauri Lylyltä ja STTK:n Antti Palolalta loppuu kärsivällisyys, ja kokous päättyy Palolan huutamiseen.

Koska palkansaajajärjestöt ovat pahasti riitaisia, EK:n valta neuvotteluissa kasvaa entisestään. Rahoituskysymykset saadaan ratkaistua. Auki ovat enää karttumat ja se, millaisella työhistorialla on mahdollisuus päästä uudelle ns. työuraeläkkeelle.

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen yrittää hioa edelleen sopua Akavan kanssa, mutta mahdollisuus sopuun on karannut jo Akavan ulottuvilta. Sopu olisi mahdollisesti syntynyt, jos eläkekarttumaksi olisi ehdotettu 1,7% 57. elinvuodesta alkaen.

Jalonen on silminnähden pettynyt Akavaan ja siihen, ettei sopua synny. Työnantajajärjestö ei voi kuitenkaan jättäytyä sivuun, koska valtion viesti kestävyysvajeen umpeenkuromisesta on niin vahva.

Työnantajat tekevät ”viimeisen ehdotuksen” kello 23.45. SAK:lle ja STTK:lle esitys kelpaa, mutta neuvottelutaktisista syistä järjestöt eivät kerro sitä työnantajapuolelle. Akava ilmoittaa, että se tulee ehdottamaan omille luottamuselimilleen ratkaisun hylkäämistä.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Vastaukset EK:n esitykseen pitää jättää seuraavana päivänä klo 17.30 mennessä. EK:n työmarkkinajohtaja Laatunen kovistelee neuvottelujen lopuksi kaikkia, ettei sopimusehdotuksen sisältö saa missään tapauksessa vuotaa julkisuuteen ennen aikojaan.

Kokouksen loputtua Akavan neuvottelijat Sture Fjäder ja Pekka Piispanen poistuvat kesken paikalta. Muut palkansaajajärjestöjen asiantuntijaneuvottelijat jäävät valmistelemaan viimeisiä laskemia valtiovarainministeriölle ja Eläketurvakeskukselle.

torstai, 25. syyskuuta

Eläketurvakeskuksen ja valtiovarainministeriön laskelmat saapuvat aamupäivällä. Molemmat tahot ilmoittavat työmarkkinajärjestöille, että Suomen hallituksen asettamat tavoitteet toteutuvat: keskimääräinen eläköitymisikä nousee 62,4 vuoteen 2025 mennessä ja kestävyysvaje supistuu prosentilla.

Muut työmarkkinajärjestöt esittävät neuvottelutuloksen hyväksyttäväksi omille luottamuselimilleen. Akava hylkää neuvottelutuloksen, muut allekirjoittavat sopimuksen esitykseksi Suomen uudesta työeläkejärjestelmästä.

Työmarkkinoiden johtoryhmä kokoontuu klo 18. Paikalla ovat myös valtio- ja kuntatyönantajat. Valtiota edustavat myös valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila sekä Eläketurvakeskuksen toimitusjohtjaa Jukka Rantala. He siunaavat työmarkkinajärjestöjen esityksen.