Työeläkejärjestelmän kiviriippa lähtee saattohoitoon – miljoonakuluja maksellaan vielä pitkään

Vuosikymmeniä vanha ja paljon arvosteltu rekisteröity TEL-lisäeläketurva lakkaa vuoden 2016 viimeisenä päivänä. Arvostelu on kohdistunut jopa tuhansiin euroihin nouseviin lisäeläkkeisiin, joiden kustannuksia maksavat myös ne, jotka eivät kuulu järjestelmän edunsaajiin.

talous
500 euron seteleitä
Yle Uutisgrafiikka

Rekisteröity lisäeläketurva luotiin 60-luvulla tasaamaan yksityisten alojen ja julkisen sektorin eläkkeiden tasoeroja. Työeläkejärjestelmän alkuvaiheessa eläke saattoi olla vain noin 40 prosenttia palkasta.

Myöhemmin 70-luvulla peruseläketurvaa kohennettiin,jolloin lisäeläketurvan merkitys pieneni. Samalla pieneni niiden rahoittamiseen tarkoitetut maksut. Pian jouduttiin tilanteeseen, jossa toistuvat indeksikorotukset korottivat eläkkeitä niin, että lisäeläketurvan rahoitus painui miinukselle.

Edut yksille – kustannukset kaikille

Kustannuksia jouduttiin kattamaan koko ajan enemmän ja enemmän eläkejärjestelmän yhteisestä kassasta. 90-luvun lopulta alkaen tasausjärjestelmästä on katettu peräti 60 – 70 prosenttia lisäeläketurvan kustannuksista.

Näitä lisäeläkkeitä ovat siis maksaneet kaikki, eivät vain niihin oikeutetut ja heidän työnantajansa. Tästä syystä järjestelmää on myös arvosteltu paljon, koska osa lisäeläkkeistä on voinut olla hyvin suuria.

Kustannustaakan vuoksi järjestelmä suljettiin vuonna 2001 niin, että uusia lisäeläkevakuutuksia ei voinut enää ottaa.

Vuosien saatossa eläkkeistä aiheutuneet menot ovat kasvaneet rutkasti. Vuonna 1998 menot olivat noin 170 miljoonaa euroa. Tänä vuonna eläkemeno on 215 miljoonaa euroa. Se jää myös ennätykseksi, koska uusia eläkeläisiä ei enää ole tullut moneen vuoteen ja koko järjestelmä suljetaan lopullisesti vuoden 2016 lopussa.

Joka tapauksessa lisäeläkejärjestelmän kuluista katetaan joka vuosi kymmeniä miljoonia euroja yhteisvastuullisesti.

Eläkkeet kympistä tuhansiin euroihin

Vanhoja eläkkeitä myös maksellaan vielä vuosikymmeniä. 200 miljoonan euron rajapyykki alittuu eläkemenossa arviolta vasta vuonna 2023. Suhteessa Suomen työeläkejärjestelmän kokonaismenoihin summa on toki varsin pieni, alle prosentin.

Eläkkeissä on sitten sitäkin suurempia eroja. Vuonna 2011 noin kahdella kolmesta lisäeläke oli 100 – 150 euroa kuukaudessa. Pienimmillään eläke on vain kympin tienoilla kuukaudessa.

Suurimmat lisäeläkkeet ovat sitten jo suurempia kuin useimpien palkka. Kun tilastoista seulotaan Suomen sata suurinta työeläkettä, joukossa on puolen sataa henkilöä, joilla on myös mojova TEL-lisäeläke. Niiden keskiarvo on reilut 4800 euroa kuukaudessa. Saman porukan koko työeläkkeen keskiarvo on hieman yli 22 000 euroa kuukaudessa. Kaikki eivät tienaa sitä edes vuodessa.

Suomessa palkansaajan keskiansio on tällä hetkellä noin 3300 euroa kuukaudessa eli 1500 euroa pienempi kuin pelkän lisäeläkkeen keskiarvo.

Lähteet: Eläketurvakeskuksen tilastot ja julkaisut Hallituksen esitys TEL-lisäeläketurvan lakkauttamiseksi (HE 162/2013 vp)