Oikeusoppineet: Talvivaarasta kärsineet voivatkin saada täyden korvauksen, eivät vain prosenttia

Yrityssaneerauksen toteutuessa vahingonkorvausvastuu siirtyy uudelle yhtiölle, joka alkaa pyörittää Talvivaaran liiketoimintaa, sanoo konkurssiasiamies Helena Laine. Ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä arvioi, että vakiintunut korvaustaso vesienpilaantumistapauksissa on kuitenkin huomattavasti alhaisempi kuin suurimmassa osassa hakemuksista.

talous
Talvivaaran kaivoksen pääportin liput Sotkamossa.
Lehtikuva.

Talvivaaran kaivoksen ympäristötuhoista kärsineet voivat vaatia vahingonkorvauksia uudelta yhtiöltä, jolle liiketoiminta siirtyy, jos yrityssaneerausesitys hyväksytään. Näin arvioivat Yle Uutisten haastattelemat oikeusoppineet.

Vihreä Lanka (siirryt toiseen palveluun) uutisoi torstaina, että saneerausohjelma leikkaisi 99 prosenttia mahdollisista vahingonkorvauksista. Myös entinen omistajaohjausministeri Pekka Haavisto (vihr.) kommentoi Ylen Ykkösaamussa, että velkasaneeraus voi vaikuttaa dramaattisesti ympäristövahinkojen korvauksiin.

Konkurssiasiamies Helena Laineen mielestä ajatus korvausten leikkaamisesta lähes olemattomiin antaa liian lohduttoman kuvan todellisuudesta. Hänen mukaansa laki ympäristövahinkojen korvaamisesta määrää kiistatta vastuuseen myös uuden yhtiön, jolle Talvivaaran toiminta ympäristölupineen on tarkoitus siirtää.

Kyseisen lain mukaan korvausvelvollisuus on paitsi vahingon aiheuttajalla, myös sillä, jolle ympäristövahingon aiheuttama toiminta on siirretty, jos uusi omistaja on tiennyt tai sen olisi pitänyt tietää vahingosta.

– Eikä sinne siirry vain yksi prosentti korvausvaatimuksista, vaan täydet sata, Laine sanoo.

Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä sanoo olevansa taipuvainen ajattelemaan samalla tavalla konkurssiasiamies Laineen kanssa. Hän kuitenkin korostaa, että tapauksessa on paljon oikeudellisia epäselvyyksiä eikä kunnon ennakkotapauksia.

Määttä pitää ympäristölainsäädännön näkökulmasta ongelmallisena tulkintana, että Talvivaaran selvitysmies Pekka Jaatinen ehdottaa vahingonkorvausvaatimusten ratkaisemista yrityssaneerausmenettelyssä käräjäoikeudessa.

Juttua mutkistaa myös Talvivaaran johtajia vastaan nostettu rikossyyte.

Ensin yrityssaneeraus, sitten vahingonkorvausten arviointi

Määttä arvioi, että Talvivaaran tapauksessa ympäristöoikeus risteää saneerauskäytännön kanssa.

Hänen mukaansa ensin käydään läpi Talvivaaran yrityssaneerausmenettely, jossa ympäristövahinkolakia ei tulkita. Jos lopputuloksena syntyy elinkelpoinen yhtiö, uuteen yritykseen kohdistuvat vahingonkorvausvaatimukset ja ympäristöluvan asettamat velvoitteet tulevat ajankohtaisiksi.

– Tässä on oikeudellista epävarmuutta. Jos toiminta ei jatku, ei tule vahingonkorvauksia. Ja varmasti löytyy Suomesta juristeja, jotka yrittävät kiistää ympäristövastuun.

"Poikkeuksellista, että joku saisi yli 10 000"

Yrityssaneerausesityksen mukaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle on toimitettu yli 250 Talvivaaraa koskevaa vahingonkorvausvaatimusta, joista 62:ssa on määritelty haettava summa. Yhteensä korvauksia vaaditaan yli 7,5 miljoonaa euroa.

Yksittäisissä hakemuksissa vaadittu rahamäärä vaihtelee 3 000 eurosta 600 000:een, tosin lähes kaikissa summa ylittää 10 000 euroa. Yleisimpiä korvausperusteita ovat kiinteistön arvon aleneminen, virkistyskäyttöhaitta ja vesistön pilaantuminen.

Määttä sanoo, että Suomessa on varsin vakiintunut käytäntö siitä, paljonko teollisuusyritykset ovat joutuneet maksamaan vahingonkorvauksia vesienpilaantumistapauksissa.

– Korvaustasot ovat asettuneet joihinkin satasiin, tuhansiin. Olisi erittäin poikkeuksellista, että joku yksityinen saisi sieltä yli 10 000 euroa.

Korvauksia voi hakea myös muualta kuin Talvivaaralta

Talvivaaran vahingoista kärsineet voivat hakea korvauksia myös Ympäristövakuutuskeskuksesta. Talvivaaralla on lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus, jonka kautta korvauksia voidaan maksaa esimerkiksi maksukyvyttömyystilanteessa eli konkurssissa tai mahdollisesti myös saneeraustilanteessa.

Ympäristövakuutuskeskus voi maksaa korvauksia kuitenkin vain korkeintaan viiden miljoonan euron edestä.

– Jos ihmiset katsovat, että heiltä jää saamatta jotakin korvausta, niin heillä on silloin oikeus esittää meille vahingonkorvausvaatimus, sanoo Ympäristövakuutuskeskuksen lakiasiainpäällikkö Jan Ylitapio.

Jos korvausvaatimuksia tulee enemmän kuin viiden miljoonan edestä, korvauksia maksetaan suhteessa vahingon kokoon eri vaatimusten kesken.

Tähän mennessä Ympäristövakuutuskeskukseen ei ole tullut vielä yhtään vahingonkorvausvaatimusta Talvivaaran takia.