Olenko tyhmä, jos en pärjää älykkyystestissä?

Mensa järjestää jälleen eri puolilla Suomea älykkyystestejä. Vaikka testissä ei pärjäisi, ei kannata huolestua. Huonosta menestyksestä kokeessa ei voi vielä päätellä, että ihminen olisi tyhmä tai vähä-älyinen.

ilmiöt
Mensan älykkyystestin esimerkkitehtäviä.
Mensan älykkyystestin esimerkkitehtäviä.Mensa

Helsingin yliopiston kasvatustieteiden professori Kai Hakkaraisen mielestä älykkyystestit kertovat ainoastaan tietynlaisesta älykkyydestä.

– Me olemme näiden testien kohdalla puhuneet testiälykkyydestä. Testit kertovat kuinka hyvin ja kuinka nopeasti ihminen pystyy ratkaisemaan symbolisia tai kuvallisia aineistoja, joista hänellä ei ole aiempaa kokemusta. Tämä älykkyys on suurimmillaan 20-vuotiaana ja heikkenee pikkuhiljaa.

Hakkarainen kertoo, että testiälykkyyden lisäksi on laajempaa, niin kutsuttua kiteytynyttä älykkyyttä, jota ihminen kartuttaa esimerkiksi koulutuksen, ammattinsa ja elämänkokemuksen kautta. Tätä tietoa kartutetaan koko elämän ajan.

– Älykkyyskokeet eivät vielä kerro, että näissä menestyvä henkilö voisi tehdä jotain yhteiskunnallisesti, inhimillisesti tai kulttuurisesti merkittävää. Siihen tarvitaan opiskelun ja pitkäaikaisen harjoittelun tukemaa asiantuntijuuden jalostamista.

– Jos menee tuollaiseen kokeeseen ja saa hyvän tuloksen, niin toki se voi rohkaista häntä oppimaan ja ylittämään itsensä, Hakkarainen toteaa.

Intohimolla merkitystä oppimisessa

Hakkarainen muistuttaa, että esimerkiksi harjoittelulla, opiskelulla ja määrätietoisuudella on merkitystä, kun puhutaan oppimisesta. Epäonnistumisen sietämiselläkin on älyllisessä kehittymisessä ja työssä merkitystä.

– Vaikka ihmisellä olisi erityisvaikeuksia, niin silti kaikilla on pitkälle supermuovautuvat aivot. Kun harjoittelee pitkään ja määrätietoisesti, niin älyllinen järjestelmämme sopeutuu harjoitetun tehtävän tekemiseen periaatteessa etukäteen ilman ylärajaa.

Älykkyystesteissä pärjääminen kertookin Hakkaraisesta lähinnä siitä, että on kiinnostunut ongelmista, joita testissä mitataan. Silloin tartutaan hanakasti tilaisuuksiin pohdiskella ja harjoitella niitä. Kun harjoittelee riittävän pitkään, niin osaaminen väistämättä karttuu.

– Ihminen voi tulla superhyväksi, kun kymmenentuhatta tuntia harjoittelee.

Mensan jäseneksi huippuälykkäät

Huippuälykkäiden järjestö Mensaan pääsevät ne, jotka ovat saaneet älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98 prosenttia väestöstä voi saada. Tämä on leimannut järjestön imagoa.

– Yleinen harhaluulo on, että ihmiset tulevat katsomaan läpäisevätkö kokeen ja pääsevätkö Mensaan vai eivät, Suomen Mensan hallituksen varapuheenjohtaja Jenni Karttunen kertoo.

– Tunneälykkyys on joskus asetettu myös vastakohdaksi Mensa-älykkyyden kanssa. Eivät nämä välttämättä sulje pois toisiaan. Kyse ei ole empaattisuuden tai sosiaalisuuden kääntöpuolesta, vaan siitä, että testissä pärjänneillä on tietynlainen päättelykyky, Karttunen jatkaa.

Hän korostaa, että tärkeää on, että mahdollisimman moni olisi kiinnostunut selvittämään omaa älykkyyttään. Mensan testi voi antaa hänen mukaansa viitteitä huippuälykkyydestä ja piilevistä lahjoista. Neroudesta se ei vielä kerro.

– Mensan jäseneksi pääsee noin yksi viidestäkymmenestä. Suomenkin tasolla tästä muodostuu suhteellisen iso määrä. Nerojakin mahtuu mukaan, mutta ei se siitä kerro automaattisesti.