1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Miksi Suomessa korporatismi hengittää?

Perustuslain mukaan Suomessa lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta. Perustuslaissa ei puhuta mitään työmarkkinajärjestöistä, kirjoittaa A-studion toimittaja Kyösti Hagert.

Kyösti Hagert. Kuva: Yle

Salamyhkäisyyden samettivarjo on vuosikausia varjostanut suomalaisten työmarkkinajärjestöjen päätöksentekoa. Suomessa harva tietää, kuinka työnantajien ja työntekijöiden muodostamat korporaatiot käyttävät yleisissä vaaleissa valituille kansanedustajille kuuluvaa poliittista lainsäädöntövaltaa.

Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet olemaan avaamatta eläkeuudistukseen liittyviä prosesessaja. Tapasin eläkepäätöksen muodostumisen jälkeen useita henkilöitä ja kävimme taustakeskusteluita eläkeneuvotteluista. Siksi jutussa arvioita esittävät henkilöt esiintyvät nimettöminä ja ilman taustaorganisaatioitaan. On suuri merkitys, että työmarkkinajärjestöjen hyvin tuntevat henkilöt ovat suostuneet näin avoimesti avaamaan sitä tapaa, kuinka Suomen merkittävimpiä päätöksiä valmistellaan.

Olen tyypillinen sukupolveni edustaja demokratiakäsitykseni suhteen. Minusta poliittinen lainsäädäntövalta kuuluu heille, jotka ovat tulleet valituksi yleisissä vaaleissa yhtäläisen äänioikeuden turvin. Myös suomalainen perustuslaki suhtatuu asiaan yksiselitteisesti: ”lain säätäminen tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä taikka kansanedustajan lakialoitteella, joka voidaan tehdä eduskunnan ollessa koolla”.

Perustuslain mukaan Suomessa lait säätää eduskunta. Korostan: perustuslaissa ei puhuta mitään työmarkkinajärjestöistä.

Minusta korporatismi loukkaa demokratian perusajatusta yhtäläisestä ja yleisestä äänioikeudesta. Korporatismin kautta kaikki äänioikeutetut eivät ole samanlaisessa asemassa päätöksenteon suhteen. On aivan selvää, että etujärjestöt saavat lausua niin paljon kuin heitä lämmittää – muttei heille saisi luovuttaa demokraattisesti valitun parlamentin oikeutta säätää lakia. Kyse on isosta asiasta, onko kaikkien oikeus päättää yhtä merkittävä.

**Kun **korporatismia kritisoidaan, sen kannattajilla on yksi lyömätön argumentti: Suomen eduskunta.

Ihan aiheellisestikin työmarkkinajärjestöjen edustajat kysyvät, haluanko minä aikuisten_oikeasti kansanedustajien koskevan eläkkeisiini. Suomessa on käytössä samanlainen mallii kuin monessa muussakin maassa, että osa palkkojen yhteydessä maksettavista eläkemaksuista menee nykyisille eläkeläisille ja osa rahastoidaan. Suomessa kaksi kolmesta eläke-eurosta menee nykyeläkeläisille ja yksi rahastoidaan.

Rahastoidut eläkevarat ovat poliitikkojen näppien koskemattomissa. Jos eduskunta ottaisi itsellensä kuuluvan vallan, voisi olla, että rahastoituja eläkevaroja käytettäisiin vaikkapa normaaliin budjettiin tai johonkin "yllättävään" menoerään. Pelko ei ole turha, se on käynyt toteen monessa maassa.