Koe uusi yle.fi

Rakas kahvi – Suomessa juodaan niin paljon, että enempää ei voi

Lähes joka sadas kahvipapu maailmassa tuodaan Suomeen. Kahvin kuluttajina suomalaiset ovat aivan omassa liigassaan. Kuppi kahvia maksaa meillä keskimäärin 5,75 senttiä. Sehän on halpaa.

ilmiöt
Two mugs of coffee.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kansainvälisen kahviliiton ICO:n tilastoissa Suomen kohdalla näkyy, että kahvipapua kuluu. Henkeä kohden menekki on 12 kiloa raakakahvia vuodessa. Vertailun vuoksi kahvien mahtimaa Italia jää 5,7 kiloon vuodessa. Espanjalainenkin kuluttaa vain 4,5 kiloa vuodessa.

Tilastojen ykkönen ja samalla kummajainen on Luxemburg. 24 kiloa vuodessa johtuu kuitenkin rajakaupasta. Saksalainen käy hakemassa halvat kahvit naapurista.

Pauligin markkinointijohtaja Karri Kauppila laskeskelee, että Suomessa kasvua kulutukseen tuskin enää tulee. Ei ole tullut pitkiin aikoihin.

– Kahvinjuontitavat voivat muuttua. Kahvinjuonti moninaistuu, mutta määrällisesti nyt ollaan aika maksimissa. Ei se voi juuri lisääntyä.

Tilastot Suomesta aiheuttavat jo epäuskoisuutta. Määrät ovat sitä luokkaa, että kahvin kovimmalla käyttäjäryhmällä muki on nenän edessä lähes taukoamatta. Sellaista ei juuri muualla tunneta.

Halpa hinta – syy tai seuraus

Suomalainen maksaa kotona juomastaan kahvista hiukan alle 80 euroa vuodessa. Hinnassa näkyy kulutuksen kova määrä, sillä samassa ajassa turkkilainen saa ostettua kahvia vajaalla kuudella eurolla.

Kun kahvikuppiin tarvitaan seitsemän grammaa jauhettua kahvia, maksaa suomalaisen kupillinen keskimäärin 5,75 senttiä. Samalla laskukaavalla brittiläinen tai italialainen maksaa kupistaan jo reilusti yli 10 senttiä. Suomessa kahvi on kauppojen sisäänheittotuote nyt ja ennen. Kilpailu on kovaa ja kahvipörssin viimeaikaiset hinnannousut eivät usein enää kassahihnalla edes näy.

Kahvikuppi-indeksillä mitattuna kahvi maksaa meillä melko lailla saman kuin Saksassa ja vain niukasti enemmän kuin Ranskassa tai Espanjassa. Esimerkiksi itävaltalainen maksaa vuotuisista kotikahveistaan yli sata euroa. Kahvin hinta onkin Itävallassa noussut vuosina 2000–2012 lähes sata prosenttia. Suomessa samaan aikaan hinta nousi 50 prosenttia.

Kyllikin sumppi on baristan herkku

Suomessa vesi on hyvää. Hyvä vesijohtovesi mahdollistaa meillä vaaleiden ja matalien paahtoasteiden kahvien hyvän maun. Vaaleissa paahdoissa yksityiskohdat erottuvat tummia paahtoja paremmin.

– Maailman baristojen piirissä vaaleapaahtoiset kahvit ovat tällä hetkellä huipputrendikkäitä, sanoo Pauligin Karri Kauppila.

Se, että kahvi on meillä peruselintarvike, selviää jo vertailemalla Specialty Coffee Association of Europe SCAE-sertifikoitujen baristojen määrää. Suomesta löytyy yksi, Etelä-Koreasta peräti 58, vaikka maa ei Eurooppaan edes kuulu.

Tavallisen suodatinpussikahvin rinnalla suomalaiskeittiöistä löytyy yhä useammin myös erikoiskahveja suoltava laite. Molempia käytetään. Välillä tehdään kahvinapeilla herkkua viikonlopun juhlaan. Arki-aamu taas käynnistetään perinteisellä kaavalla suodatinkahvia hörppien. Tämäkin tapa on suomalainen. Italialainen saattaa keittää elämänsä kaikki kahvit mutteripannulla.

Kohti tummempaa ja pienempää

Reilun kaupan kahviin suomalaiset eivät vielä ole hurahtaneet innokkaimpien maiden tavoin. Myynti on meilläkin lisääntynyt, mutta viljelijän hyvinvointia tärkeämpänä suomalainen pitää edelleen omaa rahallista hyvinvointiaan. Halvalla pitää saada ja reilu kauppa on harvoin tarjouksessa.

Kofeiiniakin suomalaisten kahvista on löydyttävä. Kofeiiniton kahvi onkin kummajainen. Siinä, missä Italiassa sen kulutus on vuosina 200-2012 lisääntynyt yli 160 prosenttia, on Saksassa kulutus samaan aikaan vähentynyt yli 80 prosenttia.

Kahvinpaahtaja Pauligilla lasketaan, että suuntaus Suomessa on hiljalleen tummempiin paahtoasteisiin, koska kuluttaja niin haluaa. Vaaleapaahtoinen peruskahvi suodattimen läpi on kuitenkin edelleen ylivoimainen keski-ikäisten juoma. Kahviin siirrytään nykyään entistä myöhemmin, sillä nuoriso on ollut viime vuodet energiajuomien pauloissa.

Suomalainen kahvinkulutus häkellyttää, kun ICO:n tilastoista katsotaan, paljonko kahvia kaikissa muodoissaan eri maihin tuodaan. 5,3 miljoonan asukkaan Suomeen laivattiin vuonna 2011 peräti 0,93 prosenttia koko maailman kahvintuonnista. Vertailun vuoksi Turkkiin tuotiin 0,48 prosenttia ja kahvimaa Italiaankin vain niukasti yli kuusi prosenttia.

Tulevaisuudessa jotain muuttuu Suomessakin. Edelleen juodaan paljon, mutta yhä useampia eri laatuja. Markkinajohtaja Juhla-Mokka haastetaan nyt joka puolelta.

– Se näkyy, että pienten paikallispaahtimoiden lisääntyminen on jatkunut jo vähän aikaa. Siihen sanon, että tervetuloa, Pauligin markkinointijohtaja Karri Kauppila toteaa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Teiden kunnossapito

Rekkakolareissa menetetään joka talvi ihmishenkiä: Teiden talvihoitoon vaaditaan pikaisesti parannusta

Yleisurheilu

BBC: Oscar Pistorius loukkaantui vankilatappelussa

Turkki

Venäjä lainaa Nato-maa Turkille rahaa ohjushankintoihin

Kiina

Vuotanut dokumentti: Kiina rakentaa Pohjois-Korean rajalle pakolaisleirejä