Paremmat pelisäännöt lasten seksuaalikasvatukseen

Lasten maailmassa vallitsee osittainen sekamelska. Lasten työpaikoilta, päiväkodeista, puuttuvat yhteiset pelisäännöt varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja lasten vanhempien väliltä – ainakin kun puhutaan lapsen seksuaalikasvatuksesta.

Kotimaa

Väestöliitto selvitti alle kouluikäisten lasten vanhempien saamaa seksuaalikasvatusta ja sitä, kuinka nämä vanhemmat kertovat lapsilleen tunteista, kehollisuudesta ja seksuaalisuudesta. Vastaajia oli yli 600.

Väestöliiton lastenpsykiatri Raisa Cacciatore kuvailee aineistoa ainutlaatuiseksi.

– Aloimme miettiä tätä pienten lasten seksuaalikasvatusta, että millä tolalla se tässä maailmassa oikein on. Totesimme, että ei sitä ole tutkittu ollenkaan.

Tutkimus lapsen seksuaalikasvatuksesta on kaksiosainen. Ensin kysyttiin varhaiskasvatuksen ammattilaisilta, nyt siis myös vanhemmilta.

– Aihe puhututtaa ja kiinnostaa, mutta kummallakaan ryhmällä ei oikein ole tietoa, miten se pitäisi tehdä. Ei materiaaleja, ei ohjeita, eikä siitä nyt ainakaan puhuta, kertoo Cacciatore.

Maailman terveysjärjestö WHO on laatinut suositukset ikätasoiselle seksuaalikasvatukselle. Väestöliitto halusi tutkia toteutuuko se varhaiskasvatuksessa ja kodeissa. Tuloksia esitellään maaliskuussa Sveitsissä, jossa on ensimmäinen kansainvälinen kongressi pienten lasten seksuaalikasvatuksesta.

Väestöliitto on avaamassa vuodenvaihteessa pienten lasten seksuaaliterveyssivut vanhemmuusnettiin, jonne kootaan keskitetysti aineistoa sekä vanhempien että päiväkotien ammattilaisten käyttöön.

Kolme keskeisintä kysymysmerkkiä

Lapsena opitaan omasta kehosta ja tunteista. Oppi kantaa pitkälle, koko elämän ajalle ja tuleviinkin sukupolviin.

Nyt tehdyssä kyselyssä vanhempien vastauksissa esille nousi kolme isompaa asiakokonaisuutta, huolenaihetta:

  • Miten kertoa siitä miten lapsia tehdään?
  • Kuinka opetetaan varomaan pedofiileja?
  • Suhtautuminen itsetyydytykseen

Suurimmalla osalla vanhemmista ei ole minkäänlaista seksuaalikasvatuskokemusta omasta lapsuudestaan. Ja niitä häijyjä, härskejä ja huonoja kokemuksia ei myöskään haluta siirtää omille lapsille.

Jokainen sukupolvi on myös laittanut paitsi lasten kasvatuksen, myös seksuaalikasvatuksen uusiksi. Nyt tehdyssä kyselyssä valtaosa vastaajista oli äitejä, isiä vain 19. Vanhempainilloissa kymmenesosa osallistujista on isiä. Lasten kasvatus on ollut pitkälti naisten työtä. Nyt näyttäisi kuitenkin olevan mahdollisuus myös muuttaa asioita.

Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore muistuttaa, ettei ole montaakaan sukupolvea siitä, kun miestä tarvittiin sotimassa tai pellolla. Miehillä ei ollut edes mahdollisuutta panostaa lastenkasvatukseen.

– Nyt miehellä on evoluutiossa ainutlaatuinen uusi mahdollisuus, ja onneksi miehet käyttävätkin yhä enemmän vanhempainvapaita ja osaavat olla läsnä paremmin perheen arjessa. Hyvä niin, Cacciatore sanoo.

Ja isistä puheenollen – helsinkiläisessä skeittipuistossa syksyn viileässä säässä on yksi isä lapsiensa kanssa. Ville Männikkö kertoo lastensa tietävän kehon osien nimet, mutta varsinaisesti seksuaalisuudesta ei ole tarvinnut puhua. Apuna on ollut Minttu-tytön seikkailuista kertova kuvakirja, jossa on esitelty ihmisen anatomiaa.

– Sen kautta on ollut luonnollista ja helppoa käsitellä asioita. On myös sanottu, että myöhemmin voidaan varmaan puhua lisääkin, Männikkö kertoo.