Lastenpsykiatri neuvoo: Puhu pikkulapsen kanssa näillä termeillä seksistä

Valmistaudu kysymyksiin etukäteen, mieti mitä sanot, puhu arvostavasti nimillä, älä ahdistu tai kauhistele.

Aamu-tv
Raisa Cacciatore Ylen aamu-tv:ssä maanantaina.
Väestöliiton lastenpsykiatri Raias Cacciatore neuvoo, miten puhua lapselle seksistä ja mikä teemassa aikuisia huolestuttaa. Väestöliitto on ensi kertaa kunnolla tutkinut vanhempien asenteita seksuaalikasvatusta kohtaan.

Lapsen seksuaalisuus on olemassa alusta pitäen. Pienen lapsen perustehtävä on ottaa oma kehonsa haltuun. Siksi jo pieni vauva koskettelee itseään, kun vaippaa vaihdetaan, ja saattaa hymyillä, selvittää Väestöliiton lastenpsykiatri Raisa Cacciatore.

Kun vertaillaan pippeliä ja pimppiä, on tärkeää näyttää se, ettei toisella ole vähemmän kuin toisella

Väestöliitto on tehnyt tutkimusta siitä, miten alle kouluikäisten vanhemmat kertovat lapsilleen tunteista, kehollisuudesta ja seksuaalisuudesta. Vastaajia tutkimuksessa oli yli 600.

– Nämä asiat ovat vanhemmille hämmentäviä, kun emme itse ole saaneet seksuaalikasvatusta. Ei uskalleta sopia esimerkiksi päiväkodin kanssa, miten puhutaan vaarallisista aikuisista tai unnuttamisesta eli itsetyydyttämisestä, kuvailee Väestöliiton lastenpsykiatri.

Pimpin huulet, pissareikä, vauvareikä, vauvan koti

Cacciatoren mukaan olisi tärkeää puhua jo aivan pienten lasten kanssa sukupuolielimistä nimillä, ja selittää, miksi tyttöjen ja poikien sukupuolielimet ovat erilaiset.

– Kun vertaillaan pippeliä ja pimppiä, on tärkeää näyttää se, ettei toisella ole vähemmän kuin toisella. Kun poika venyttelee pippeliään ja näyttää kuinka komeasti se nousee pystyyn, aikuisten tehtävä on kertoa, että tytöllä on pimppi. Ja siellä on paljon asioita, on pimpin huulet, pimpin kieli, pissareikä, vauvareikä, ja kyllä sitä saa katsoa peilin kanssa.

Keho on erityinen ja arvokas, ja siellä on ne sinun omat ja yksityiset paikkasi uikkareiden alla. Niihin ei kukaan saa koskea ilman hyvää syytä ja ilman lupaasi.

Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore kehottaa puhumaan sukupuolielimistä arvokkaasti ja arvostavasti, niin että lasta ei häpäistä. Keskustelut ovat lapselle tärkeitä itsensä hahmottamisen ja kehon haltuun ottamisen kannalta.

– Voidaan myös puhua, että kaikilla tytöillä on masussa ihan oikea vauvan koti, ja sitten kun olet iso, siellä voi asua ihan oikea vauva. Se viihtyy siellä hirmuisen hyvin, ja on siellä monta kuukautta, kunnes syntyy vauvareiän kautta.

Cacciatoren kuvaileman esimerkin tapaan asioita voi selvittää 3–5-vuotiaalle lapselle. Tärkeää olisi kertoa seksistä ja lisääntymisestä joka tapauksessa hyvissä ajoin ennen kouluikää.

– Koulussa viimeistään ylempiluokkalaiset kertovat sitten ehkä vähän pelottaviakin tarinoita näistä.

Pedofiileistäkin pitäisi puhua asiallisesti

Väestöliiton lastenpsykiatri Raisa Cacciatore korostaa, että ahdistunutta ja pelokasta asennetta pitäisi ehdottomasti välttää, kun puhuu lapsen kanssa seksuaalisuudesta. Sama pätee pedofiileihin.

– Aikuisen pelkäävä asenne on huono, koska lapsi säikähtää. On hyvä antaa [pelkäämisen sijaan] jokin toimintamalli. Esimerkiksi, että keho on erityinen ja arvokas, ja siellä on ne sinun omat ja yksityiset paikkasi uikkareiden alla. Niihin ei kukaan saa koskea ilman hyvää syytä ja ilman lupaasi.

Cacciatore neuvoo antaamaan lapselle työkaluksi kolmen kohdan säännön.

– Jos mikä tahansa leikki tai kohtaaminen tai sylissä olo alkaa tuntua pelottavalta tai ahdistavalta, niin ei tarvitse olla kiltti. Sano heti ei, lähde heti pois ja kerro heti jollekulle aikuiselle, johon luotat.

"Ahdistunutta hyi-hyi-asennetta ei enää haluta siirtää"

Väestöliiton tuoreen tutkimuksen mukaan vanhemmat haluavat puhua sujuvasti seksistä lastensa kanssa.

– Ahdistunutta hyi-hyi-asennetta ei enää haluta siirtää. Meidän tutkimuksemmekin mukaan, kun lapsi alkaa kosketella itseään julkisella paikalla, vanhemmat eivät enää halua sanoa, että hyi häpeä ja sormet pois. Siksi aika monet jättävät asian huomioimatta tai sanovat vain, että ei ole tapana muiden nähden.