Otitko päiväunet? – Ei ehkä olisi kannattanut

Jatkuvasti pitkiä päiväunia torkkuvilla saattaa olla kohonnut sairastumis- ja kuolleisuusriski, yhdessä tutkimuksessa todetaan. Toinen taas kertoo nokosten kasvattavan paitsi tuotteliaisuutta myös luovuutta. Mutta minkä mittaiset päiväunet ovat sopivat – ja kenelle?

terveys
Henkilö lepää joen penkereellä
Christian Charisius / EPA

Päiväunet, torkut, nokoset, nokkaunet – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Päiväunet kuuluvatkin miljoonien ihmisten – vauvoista vanhuksiin – päivittäisiin rutiineihin eri puolilla maailmaa. Päiväunien hyödyistä tai jopa vaaroista käydään kuitenkin jatkuvaa kädenvääntöä.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa useat yritykset ja yliopistot ovat ottaneet tuottavuuden ja luovuuden lisäämiseksi käyttöön päiväunien nukkumiseen tarkoitettuja taukohuoneita. Viime kesänä Cheltenhamin tiedemessuilla puhunut aivotutkija Vincent Walshkehottikin (siirryt toiseen palveluun)yrityksiä sallimaan työntekijöille iltapäiväunet tuottavuuden kasvattamiseksi.Independent-lehden (siirryt toiseen palveluun)siteeraama tutkija uskoo, että luovimmat ideat syntyvät levon tai rentoutumisen aikana, kun aivot luovat uusia yhteyksiä.

Keväällä julkaistu laajatutkimus (siirryt toiseen palveluun)antoi kuitenkin viitteitä siitä, että aikuisväestöllä päiväunien nukkuminen lisäsi kuolleisuusriskiä. Riski kasvoi nukuttujen unien mitan mukaan ja oli korkeampi niillä, jotka nukkuivat yli tunnin päiväunet verrattuna niihin, joiden unet olivat alle 60 minuutin mittaiset. Alle tunnin unet nukkuvillakin riski oli korkeampi kuin niillä, jotka eivät nukkuneet päiväunia säännöllisesti.

Myös vuonna 2006 julkaistu tutkimus (siirryt toiseen palveluun) esitti, että jatkuvasti pitkiä päiväunia torkkuvilla – etenkin vanhuksilla – saattaa olla kohonnut sairastumis- ja kuolleisuusriski. Sen sijaan alle 30 minuutin päiväunet lisäävät tämän tutkimuksen mukaan virkeyttä, lisäävät suoritus- ja oppimiskykyä. Parhaiten päiväunet hyödynnettäisiinkin opettamalla keho ja mieli heräämään lyhyiden unien jälkeen, tutkijat Dhand ja Sohal kirjoittivat.

Päiväunet kertovat terveysongelmista?

Eri tutkijat toteavat, että on ihmisestä kiinni, sopivatko päiväunet vai eivät.

Current Opinion in Pulmonary Medicine -julkaisussa (siirryt toiseen palveluun) ilmestyneessä Dhandin ja Sohalin Good sleep, bad sleep -tutkimuksessa kirjoitetaan, että ihmiset nukkuvat päiväunia pääasiassa tottumuksesta, unihäiriön aiheuttamasta univajeesta tai pitkän työvuoron jälkeen.

– Ensimmäiseksi on tärkeää kysyä itseltään, miksi otat päiväunet, kommentoiTime-lehdessä (siirryt toiseen palveluun)haastateltu psykologian tohtori Sara Mednick Kalifornian yliopistosta.

Jos ihminen on suuren osan päivästään unelias, väsynyt ja huonovointinen, tarve päiväunille voi Mednickin mukaan johtua stressistä, unettomuudesta, uniapneasta tai lukuisista muista unta häiritsevistä terveysongelmista.

– Päivän aikana otetut nokoset ovat ensimmäinen viite piilevistä sairauksista, uskoo Cambridgen yliopiston unitutkija ja päiväunet kohonneeseen kuolleisuusriskiin yhdistäneeseen tutkimukseen osallistunut Yue Leng.

Mednickin tavoin Leng uskoo, että uneliaisuus on ennemminkin oire muista terveysongelmista, eikä suinkaan niiden aiheuttaja.

Good sleep, bad sleep -tutkimuksessaan Dhand ja Sohal taas totesivat, että yli 30 minuuttia kestävät päiväunet yhdistyvät paitsi tuotteliaisuuden vähenemiseen myös henkiseen ja fyysiseen tokkuraisuuteen. Tutkijat viittaavat myös varhaisempiin tutkimuksiin, joiden mukaan toistuvat pitkät päiväunet saattavatkin kääntää torkkujen terveyshyödyt pitkällä aikavälillä päälaelleen.

Tutkittuja terveyshyötyjä on useita

Tohtori Sara Mednickin mukaan päiväunet ovat kuitenkin hyvästä suurelle osalle ihmisistä. Hänen tutkimuksensa ovat osoittaneet, että päiväunet tai nokoset – jotka on määritelty päiväsaikaan otetuiksi 15–90 minuutin uniksi – saattavat parantaa aivotoimintoja niin muistin, keskittymiskyvyn kuin luovuudenkin osalta.

– Joillekin ihmisille päiväunet ovat yhtä palauttavia kuin koko yön mittaiset unet, tohtori Mednick sanoo.

Time-lehden (siirryt toiseen palveluun) listaamat aiemmat tutkimukset ovat lisäksi paljastaneet, että pikaiset torkut voivat alentaa stressiä ja jopa auttaa lisäämään tahdonvoimaa. Nokoset on myös yhdistetty alentuneeseen riskiin sairastua tulehduksiin tai sydän- ja verisuonitauteihin.

Kaikki nämä terveyshyödyt ovat Mednickin mukaan kuitenkin riippuvaisia laadukkaista yöunista. Toisekseen, kaikki eivät ole hyviä päivätorkkujia.

– Jotkut heräävät päiväunilta tuntien olonsa surkeaksi, tohtori sanoo.

Syvä uni pökerryttää

Geenit voivat selittää, miksi jotkut ovat hyviä torkkujia ja toiset eivät. Ryhmien välillä on kuitenkin selkeästi nähtävissä oleva ero, Mednick sanoo.

– Ihmiset, jotka eivät säännöllisesti nuku päiväunia, ovat taipuvaisia vaipumaan syvään uneen päiväunillaan, ja syvästä unesta herää sitten pökerryksissä, Mednick sanoo.

Sen sijaan luontaiset torkkujat eivät vaivu syvään uneen päivittäisillä nokosillaan. He heräävätkin Mednickin mukaan päiväuniltaan todennäköisemmin tarmokkaina ja pirteinä.

Luontaisille torkkujille onkin äärimmäisen tärkeää saada päivittäiset nokoset, Mednick painottaa. Näiden ihmisten olo on todella huono, jos he eivät torkahda, psykologi uskookin.

Ilman nokosiaan piintyneet päivätorkkujat saattavat helposti kääntyä energiajuomien, kofeiinin tai muiden piristeiden pariin kohentaakseen oloaan. Nämä eivät kuitenkaan auta lataamaan heidän kognitiivisia akkujaan samoin kuin lyhyet päiväunet tekisivät, Mednick muistuttaa.

– Näille ihmisille päiväunien jättäminen väliin on valtava tuotteliaisuuden ja luovuuden tappaja, Mednick uskoo. Niinpä yritysten ja yliopistojen kannattaa hänen mukaansa tarjota työntekijöille ja opiskelijoille taukotiloja päiväunien nauttimiseen.

Kokeilemalla se selviää

Eri ihmisille sopivien päiväunien mitta vaihtelee henkilöstä toiseen, mutta 20–30 minuuttia on useimmille riittävä aika. Time-lehden (siirryt toiseen palveluun) haastatteleman Mednickin mukaan kuitenkin jopa 90 minuuttia – suunnilleen yhden täyden unisyklin kesto – saattaa joillekin olla sopiva torkkuaika.

Mednick suosittelee kokeilemaan eri mittaisia nokosia sen selvittämiseksi, että minkä mittaiset unet jättävät itselle virkeimmän olon.

Jos taas et ole koskaan ollut päivätorkkuja, mutta haluat hyödyntää päiväunien suotuisat vaikutukset niin aivoille kuin muuhunkin terveyteen, on mahdollista opetella nukkumaan oikeanlaisia päiväunia, Mednick sanoo. Olennaisinta on pitää päivänokoset lyhyinä – alkuun vain 15 minuutin mittaisina. Tämä estää aivoja ja kehoa vaipumasta syvään uneen, jolloin herätessä olo voisi olla pökertynyt.

Jos taas päiväunien nukkuminen ei tunnu hyvältä, ei asiasta kannata huolestua.

– Kaikki ovat erilaisia. Jos olosi tuntuu hyvältä, mitä tahansa teetkin, on sopivaa, Mednick sanoo.