Eero Lehti: Kokoomuksen nuoret ministerit kokemattomia

Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) tuoreet ministerivalinnat jakavat kokoomuksen mielipiteitä. Kansanedustaja Eero Lehti (kok.) jakoi Yle Helsingin haastattelussa linjansa mukaisesti kritiikkiä myös kokoomuksen ajamasta kuntauudistuksesta.

Kotimaa
Kansanedustaja Eero Lehti (kok.) Yle Helsingin nettisstudiossa.

Väki vaihtuu tiuhaan kokoomuksen avainpaikoilla. Alexander Stubbin siirtyminen pääministeriksi käynnisti ministerikierrätyksen, joka toi sosiaali- ja terveysministeriksi Laura Rädyn (s. 1977). Syyskuussa Stubb nimitti uudeksi ympäristöministeriksi Sanni Grahn-Laasosen (s. 1983). Lauantaina kokoomus valitsi puolueen uudeksi puoluesihteeriksi Minna Arven (s. 1974). Stubb oli jo aiemmin kertonut haluavansa tehtävään nimenomaan Arven.

Kaikkia Stubbin iältään nuori "joukkue" ei täysin miellytä.

– Olisi voitu toimia siten, että olisi kokemusta ja nuoruuden intoa samassa joukkueessa. Laissa sanotaan, että ministeriksi tulee valita rehellisiä ja taitavaksi tunnettuja. Tietysti nuori ihminen voi olla rehellinen ja taitavaksi tunnettu, mutta kokemus on asia, joka karttuu erilaisista tilanteista, muotoilee kansanedustaja Eero Lehti (s.1944).

Jos ministeri on kolmekymppinen, hänen avustajansa on syytä olla seitsemänkymppinen.

Kansanedustaja Eero Lehti (kok.)

Nuori ministeri tarvitsisikin Lehden mielestä rinnalleen kokeneen avustajan.

– Jos ministeri on kolmekymppinen, hänen avustajansa on syytä olla seitsemänkymppinen, Lehti naurahtaa.

Lehti ei kuitenkaan osaa sanoa, ketkä ministeritehtäviin olisivat paremmin sopineet.

– En osaa sanoa sitä, olisiko parempia henkilöitä löytynyt, mutta ainakin iäkkäämpiä olisi löytynyt.

Uuden puoluesihteerin pätevyyttä Lehti ei epäile.

– En tunne häntä hyvin, mutta taustatiedot viittaavat siihen, että hän tuntee uuden tehtävänsä perusasiat varsin hyvin. En tiedä ainakaan parempaa, joka oltaisiin voitu valita.

Keski-Uudenmaan kuntaliitos "ei kovin hyvä" idea

Lehti kritisoi haastattelussa entiseen tapaansa myös kuntauudistusta, jota hallitus on kokoomuksen johdolla vienyt eteenpäin.

Keski-Uudenmaan mahdollista kahdeksan kunnan kuntaliitosta Lehti ei pidä järkevänä ajatuksena.

– Optimikoko suomen kunnissa näyttää olevan kiistatta 30-50 tuhatta asukasta. Tämä uusi ylittäisi sen tuntuvasti. Jos katsoo Espoota, Vantaata ja Helsinkiä, ne ovat tuottavuudelta huomattavasti heikompia kuin kasikunnat, lehti sanoo.

– Kuntakoko ei paranna kunnan tuottavuutta ja asiakkaiden palveluja rajattomasti, vaan se kääntyy itseään vastaan, Lehti sanoo viitaten Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimukseen (siirryt toiseen palveluun).

Lehti itse on Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja tunnettu vaikuttaja Keski-Uudenmaan alueella. Hän kiistää, että kuntaliitoksen kritiikki kumpuaisi omasta halusta säilyttää vaikutusvalta oman kunnan alueella.

– Voisi olettaa, että olisin siinäkin (Keski-Uudenmaan) kunnassa jossakin luottamustehtävässä. Nytkin olen Uudenmaan läänin alueelta valittu kansanedustaja, joka on vielä suurempi orgaani kuin kahdeksan kuntaa.