Oma nimikkokuppi on osa työelämän tuunaamista

Kahvitauko on terveellinen, vaikka ei kahvia joisikaan. Tätä mieltä ovat monet tutkijat. Työssä on hyvä pitää pieniä taukoja, senhän tietää työaikalakikin.

Kotimaa
kahvikuppeja
Timo Nykyri / Yle

Tauko on työelämässä välillä paikallaan, mutta varsinainen kahvitauko on kuitenkin työnantajan ja -tekijän välinen asia. Suomalaiset ovat tunnetusti maailman kovimpia kahvinjuojia. Niinpä kahvitauollakin lienee meille jokin suurempi merkitys.

– Kyllä se on aika tärkeätä. Katko ja pieni irtiotto työstä on paikallaan. Mitään pakkopullaa siitä ei tarvitse tehdä, toteaa sosiaalipsykologi Susanna Kalavainen Työterveyslaitokselta.

Työntekijällä on oikeus taukoon yli kuuden tunnin työvuoron aikana. Työnkuva on kuitenkin suuressa muutoksessa. Tupakkahuoneet ovat kadonneet, katoavatko kahvihuoneetkin?

– Kahvihuoneita kannattaa puolustaa. On hyvä, että on on joku paikka, missä voi puhua vapaamuotoisesti, toteaa työorganisaatioiden kehittämiseen erikoistunut Kalavainen.

Kahvihuone saattaa olla joskus myös riidan alkulähde.

Kahvihuoneita kannattaa puolustaa.

Susanna Kalavainen

– Jos halutaan kiistellä tai on vastakkainasettelua, silloin kiistanpoikasia saadaan aikaan mistä vaan, toteaa Kalavainen.

Kahvinjuonti muuttuu kun työelämä muuttuu

Työterveyslaitoksen osaamiskeskuksen johtaja Jorma Mäkitalo tekee töitä kahdessa kohteessa, Helsingissä ja Oulussa. Hänellekin kahvitauko on tärkeä, mutta hän ei pidä kahvitaukoja täsmällisesti samaan aikaan.

Työelämän muutokset heijastuvat myös kahvin juontiin. Yhä useampi on useammassa osa-aikaisessa työsuhteessa tai työhön voi kuulua liikkumista. Asialla on myös hyvä puolensa

Kahvihetki on kuin improvisaationäytelmä, joka voi lähteä liikkeelle jostain mitä joku sanoo. Puhe ohjautuu ihan kummallisiin sfääreihin.

Jorma Mäkitalo

– Voi kuulua useampaan kahviporukkaan ja voi verkostoitua suuremman ihmismäärän kanssa, analysoi Mäkitalo.

Toisen kuppiin ei parane koskea

Kahvitauko on Mäkitalolla useimmiten työtä.

– Aika usein jutellaan työstä. Kahvihetki on kuin improvisaationäytelmä, joka voi lähteä liikkeelle jostain, mitä joku sanoo. Puhe ohjautuu ihan kummallisiin sfääreihin. Sellaista ei ole sopivaa keskeyttää, miettii Mäkitalo, jolla ei ole omaa henkilökohtaista kahvikuppia työpaikoillaan.

– Ei ole kuppia, missä lukisi Jorma.

Mäkitalo kuitenkin aavistaa mistä henkilökohtaisen kahvikupin hankkimisessa on kyse.

– Olisiko se osa työn tuunaamista? Tehdään pieniä muutoksia työhön, olisiko tuo sitä, aprikoi Mäkitalo.

Kahvihuoneessa voi tehdä isoja virheitä. Vieraalla työpaikalla voi ottaa väärän kupin.

– Jos otat vahingossa toisen henkilön kupin ja kyseinen henkilö saapuu paikalle, tilanne ja tuijotus on kiusallinen.

– Hänen pyhä mukinsa on viety, mikä tilanne! Siinä varmaan tarvitaan huumoria, nauraa Mäkitalo.