Vm:n veroylijohtaja Arvela eläkkeelle: "Verottamalla tästä suosta ei selvitä"

Valtiovarainministeriön verojohtaja Lasse Arvela on jäämässä eläkkeelle joulukuussa 67-vuotiaana. Arvela arvioi pitkällä kokemuksellaan, että seuraavallakin hallituksella on edessään kovia valintoja valtiontalouden tasapainottamisessa. Siinä ei yksin verottaminen auta.

talous
Lasse Arvela.
Yle

Valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Lasse Arvela on noin neljännesvuosisadan tehnyt Valtioneuvoston linnassa työtä verolakien valmistelussa hallituksen veropolitiikan asiantuntijana. Nyt pöytä on siivottu ja on hetki aikaa miettiä menneitä sekä ennustaa tulevaa.

Arvelan mukaan työn verotusta laskemalla voitaisiin vaikuttaa työllisyyteen, mutta siihen ei välttämättä ole varaa.

– Taloudellinen tilanne on sellainen ettei oikein voi puhua mikä miellyttäisi. Nythän täytyy oikeastaan ajatella sitä, mikä on se talouspolitiikan linja joka ensi keväänä valitaan. Kyllä tässä on iso valinta edessä ja se on menopuolella vähintään yhtä iso, ellei vielä suurempi. Verottamalla tästä suosta ei selvitä.

Kovinta oppia 90-luvulla

Arvelan arvion takana on kokemusta, jota kovimmillaan tuli ylijohtajan työn alkupuolella 90-luvun lamassa. Raaka aika vaati rajuja liikkeitä. Suomi lähti yhteisöverokisaan.

– Tämä alkoi vuonna 1993, kun me pudotimme yhteisöverokantaa 25:een prosenttiin. Se oli kova liike. Mutta meillä oli todella hätä kädessä, muistelee ylijohtaja Arvela.

Arvelan mielestä oli tärkeää pudottaa yhteisöveroa uudelleen viime vuodenvaihteessa, vaikka kehnossa taloudessa hyötyjen saaminen voivat viipyä.

– Se ettei meillä ole kasvua, sille me ei voida mitään. Mutta olen aivan vakuuttunut, että olisi vielä huonommin, jos ei sitä olisi tehty, arvioi Arvela.

Arvonlisäverot ja etuisuudet pian taas mietittäväksi?

Laskennallisesti voisi olla järkevää myös yhtenäistää arvonlisäverokantoja. Mutta poliittisesti se tarkoittaisi esimerkiksi joukkoliikenteen ja lääkkeiden veron nostoa.

– Merkittävin on tietysti alv-puolella alennettu verokanta elintarvikkeissa ja se on hyvin sensitiivinen kysymys. Mutta ei se ole niin kauhea vaikutuksiltaan kuin yleisesti luullaan - rikkaat syö paljon kalliimmin nykyään - ja maksavat paljon alvia myös siinä, sanoo ylijohtaja Arvela

Kipukohtia riittää nykyäänkin, vaikkapa lapsilisän leikkaaminen vajaalla kympillä.

– Se ei ole juuri nimenomaisesti köyhien tuki. 7 - 8 euroa oli liikaa. Mutta tulevaisuudessa varmasti joudutaan tämän tapaisiinkin ratkaisuihin. Pitää olla vähän rohkeutta. Mutta poliittinen ongelma on tietysti aina olemassa, Arvela muotoilee.