Rovaniemi sytytettiin 70 vuotta sitten – nyt sotanäyttelyä mainostetaan tulitikkuaskilla

Saksalaiset polttivat Rovaniemen kauppalan tuhkaksi lokakuussa 1944. Hävitystä edelsi kuitenkin vuosien rinnakkaiselo, jota kuvaava näyttely avataan ensi keväänä Rovaniemellä. Näyttelyä markkinoidaan mustan huumorin keinoin: tulitikkuaskilla, joka toteaa "Olimme ystäviä".

kulttuuri
Olimme ystäviä -näyttely kuvaa Rovaniemen polttamiseen päättynyttä aikakautta. Näyttelyä mainostetaan tulitikuilla.
Bikka Puoskari / Yle

Saksalaisjoukot aloittivat Rovaniemen polttamisen tasan seitsemänkymmentä vuotta sitten. Reilussa viikossa kauppalasta tuli tuhkaa.

Saksalaisten oleskelu Lapissa päättyi ilmiliekkeihin, mutta tuhoa edelsi monivuotinen ja monella tapaa ystävällismielinen rinnakkaiselo.

Lapin maakuntamuseo avaa ensi keväänä Arktikumiin saksalaisten ja suomalaisten yhteiselon vuosia (1940–1944) kuvaavan näyttelyn Wir waren Freunde - Olimme ystäviä.

Lapin poltto -tikut

Tulipaloihin ja tuhoihin päättynyttä aikakautta kuvaavaa näyttelyä mainostetaan rohkeasti tulitikkuaskilla, johon on painettu suomalaisten ja saksalaisten rauhanomaisia välejä kuvaava näyttelyn nimi "Wir waren Freunde - Olimme ystäviä".

– Tulitikkuaski tietenkin symboloi Rovaniemen tuhoa syksyllä -44, kertoo maakuntamuseon johtaja Hannu Kotivuori.

Nykyään sille voi jopa hymähdellä. Ei nyt ihan ratkiriemukkaasti nauraa, mutta jossain määrin.

Hannu Kotivuori

Mainosaskin julistama ystävyys viittaa suomalaisten ja saksalaisten ystävällismieliseen rinnakkaiseloon vuosina 1940–1944. Lähtiessään nämä ystävät tosin jättivät taakseen poltetun maan.

Markkinoinnissa mennään siis mustan huumorin puolelle, ja se on museonjohtajan mukaan tarkoituskin.

– Tämähän on vähän anekdootti ja vitsikin tietyllä tavalla. Nykyään sille voi jopa hymähdellä. Ei nyt ihan ratkiriemukkaasti nauraa, mutta jossain määrin, Kotivuori sanoo.

Museonjohtaja seisoo vakaasti tulitikkumarkkinoinnin takana.

– Näin se pitää käsitelläkin. Jotain särmää aina pitää olla asioissa ja todellisuus on niin kovaa, että siinä ei pieni vitsi enää asioihin vaikuta.

Ystävyyttä ennen liekkejä

Näyttely kuvaa suomalaisten ja saksalaisten kohtaamisia sotavuosina, mutta varsinainen sotiminen jää näyttelyssä taka-alalle.

Lapsillekin ajassa oli oma jännityksensä kaiken kauheuden keskellä.

Hannu Kotivuori

– Keskitytään Lapin sotaa edeltäneeseen aikaan ja ystävällismielisiin suhteisiin. Näitä käsitellään erityisesti tavallisten lappilaisten suhteessa saksalaiseen sotavoimaan.

Saksalainen ei ollut 40-luvun alun Lapissa harvinainen vastaantulija. Tuolloin alueella oli arviolta 210 000 saksalaista. Rovaniemellä saksalaisia oli yhtä paljon kuin paikallisiakin, eli noin 6000 henkilöä.

Olikin luonnollista, että suomalaiset ja saksalaiset olivat arjessa monin tavoin tekemissä keskenään: moni esimerkiksi työskenteli saksalaisten palveluksessa ja myös kauppaa käytiin vilkkaasti.

– Toiminta oli aktiviista: oli urheilutoimintaa ja lapsillekin ajassa oli oma jännityksensä kaiken kauheuden keskellä, Kotivuori toteaa.

Osa saksalaisista jopa asui lappilaisten luona.

Yhteiselo päättyi tuhoon

Rauhanomaisen rinnakkainelon aikakausi kesti vuosia, mutta päättyi sitten dramaattisesti laajojen Lapin alueiden polttamiseen syksyllä 1944.

Tuota hävitystäkään ei voida pitää silkkana pahuuden osoituksena, muistuttaa museonjohtaja Hannu Kotivuori.

– Se oli tietenkin sodan väistämätön seuraus loppujen lopuksi. Ei se lähde pelkästään pahuudesta, vaan loppujen lopuksi niistä strategisista ajatuksista, jotka olivat syntyneet jo paljon aikaisemmin.

Näyttely** Wir waren Freunde - Olimme ystäviä** avataan Lapin sodan päättymisen 70-vuotismuistopäivänä huhtikuun lopulla.