Rokoteasiantuntijat: Miksi säästöt eivät kelpaa, hallitus?

Vesirokkorokotteen jättäminen pois valtion ensi vuoden talousarvioesityksestä tyrmistyttää rokotusohjelmaa valmistelevia asiantuntijoita. Heidän laskujensa perusteella rokote maksaisi itsensä takaisin vähentyneiden sairauspoissaolojen kautta moninkertaisesti.

Osallistu
Vesirokkorokote.
Toni Pitkänen / Yle

Lasten infektiotautien professori, kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Harri Saxén on närkästynyt. Hallitus jätti vesirokkorokotteen budjetin ulkopuolelle jo toistamiseen. Talousarvioesityksessä osoitetaan vuosittainen rahoitus kansalliselle rokotusohjelmalle.

Saxénin mielestä rahan osoittamisen rokotteelle olisi pitänyt olla heikossa taloustilanteessa päivänselvää.

– Tämä on hölmöläisten hommaa, kun maa on vaikeuksissa ja työtehoa pyritään parantamaan. Jos puhutaan puhtaasti rahasta ja siitä, miten paljon vanhemmat joutuvat olemaan pois töistä, tämä olisi mielestäni maailman helpoin päätös, Saxén napauttaa.

Myös THL:n rokotusohjelmayksikön päällikkö, ylilääkäri Hanna Nohynek on ymmällään. Nohynekin mukaan on vaikea käsittää, etteivät edes asiantuntijoiden laskelmat vesirokkorokotteella saavutettavista säästöistä riitä vakuuttamaan päättäjiä investoinnin hyvistä vaikutuksista.

– Voi vain ihmetellä, miksi parhaimpaan näyttöön ohjaava arvio ei mene läpi, Nohynek hämmästelee.

Välillisten kustannusten osoittaminen on välillä haasteellista.

Susanna Huovinen

Rokotusohjelmayksikön päällikkö viittaa tieteellä prosessiin, joka käydään läpi aina, kun jotakin rokotetta suunnitellaan osaksi kansallista rokoteohjelmaa. Kansallisen rokoteohjelman rokotteet ovat niitä, jotka kansalaiset voivat saada maksamatta niistä suoraan itse.

Vaikutukset selville mallintamalla

Kun uutta rokotetta ehdotetaan kansalliseen rokotusohjelmaan, laaditaan rokotteen väestötason vaikutuksista mahdollisimman tarkka malli. Prosessi alkaa siitä, että on tauti, joka vaivaa monia ja sitä vastaan on kehitetty rokote, jolle on annettu myyntilupa.

Rokotusohjelmaan esittämistä valmistelee kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä, jossa on joukko terveydenhuollon ammattilaisia sekä edustajat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Työn pohjana käyteään sairaaloiden hoitoilmoitusrekistereitä, avohoitorekisteriä ja tartuntatautirekisteriä. Näihin kertyy tietoa muun muassa silloin, kun potilaita käy lääkärissä.

Rokotusasiantuntijaryhmässä toimiva THL:n terveystaloustieteilijä Heini Salo painottaa, että taustalla on aina iso määrä erilaisten tietojen yhdistelemistä ja vaikutusten mallinnusta.

– Tehdään isoja rekisteritutkimuksia siitä, kuinka paljon määrätyt taudit aiheuttavat esimerkiksi terveyskeskuskäyntejä ja erikoissairaanhoitoa. Sitten arvioidaan, kuinka paljon tämä maksaa. Vaikuttavuustutkimuksella taas saadaan tietää, kuinka paljon tautitapaukset vähenevät rokotusten avulla ja paljonko terveyspalvelujen käyttö vähenee, Salo selittää.

Kustannukset vs. säästöt

Joskus rokotteella säästettävä rahamäärä ylittää sen summan, minkä verran itse rokotteen hankkiminen ja antaminen tulee maksamaan. Näin on esimerkiksi tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan tarjottavan MPR-rokotteen kohdalla.

Vesirokkorokotteen käyttöönotto maksaisi nykyarvion mukaan 4,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi rokotusikää vanhempien, mutta tautia sairastamattomien lasten täydennysrokotukset aiheuttaisivat lisäkustannuksia rokotusohjelman aloittamisvuotena. Kuudentena vuotena lisäkustannusten lasketaan olevan 400 000 euroa.

Säästöjä vesirokon hoitokustannuksissa taas kertyisi kymmenenä ensimmäisenä vuotena ohjelman aloittamisen jälkeen noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Asiantuntijaryhmä on kuitenkin laskenut vesirokkorokotteen vähentävän kustannuksia myös sitä kautta, että vanhempien sairauspoissaolot työpaikoilta vähenisivät, kun lapset lakkaavat sairastamasta vesirokkoa. Tämän summa nousisi jopa 12 miljoonaan euroon.

Vesirokkorokote ei siis alkuvuosina "maksaisi itseään takaisin" suoraan karsittuina terveydenhoitokuluina. Se kuitenkin tulisi kannattavaksi vähentyneiden sairauspoissaolojen kautta.

Jos rokotusohjelmasta saadaan kattava, tauti voi hiljalleen kadota kokonaan. Näin on tapahtunut esimerkiksi tuhkarokon kohdalla. Jos jotain tautia ei ole hoidettavana säästöjen kertymisen lisäksi terveydenhuollon resursseja vapautuu muiden sairauksien hoitamiseen.

Koska vesirokkorokote voi itse viruksen tapaan lisätä vyöruusun riskiä, myös tämä seikka huomioitiin, kun rokotteen kustannusvaikutuksia arvioitiin.

Ministeri Huovinen: "Olen pahoillani"

Vesirokkorokotetta esitti budjettiin sosiaali- ja terveysministeriö. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) toteaa olevansa pahoillaan siitä, ettei vesirokkorotteen ottamiselle kansalliseen rokotusohjelmaan osoitettu talousarviossa rahaa.

– Minä henkilökohtaisesti olen ja koko ministeriö on ehdottomasti sitä mieltä, että tämä pitäisi sisällyttää rokotusohjelmaamme, ministeri Huovinen sanoo.

Huovisen mukaan ainoa selitys sille, miksi vesirokkorokote torpattiin, on valtion huono taloudellinen tilanne.

Voi vain ihmetellä, miksi parhaimpaan näyttöön ohjaava arvio ei mene läpi.

Hanna Nohynek

– Näytöt on erittäin vahvat siitä, että itse sairauden aiheuttamat kustannukset on moninkertaiset verrattuna näihin kustannuksiin. Välillisten kustannusten osoittaminen on välillä haasteellista, hän toteaa.

Rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Harri Saxén epäilee, että taustalla olisi se, etteivät vesirokkorokotteen taloudelliset hyödyt tule valtiolle, vaan esimerkiksi työnantajille ja kunnille. Peruspalveluministeri kieltää, että näin olisi.

– En usko tällaista ajattelua harjoitettavan. Kyllähän täytyy ajatella, että se, että me pystytään estämään sairastumisia, ei se ole pelkästään kuntien asia vaan iso yhteiskunnallinen kysymys. En usko, että tämäntyyppistä perustetta tässä käytettäisiin enkä ole tällaisesta perusteesta kuullut missään vaiheessa, Susanna Huovinen sanoo.