Viinin ei enää tarvitse käydä päähän, rypäleiden alkuperä sen sijaan kiinnostaa ostajaa

Kuluttajat valitsevat yhä useammin ostoskoreihinsa täysin alkoholittomia tai vähäalkoholisia viinejä. Myös luomuviinien kulutus kasvaa tasaisesti. Viiniasiantuntijat uskovat ilmiön kertovan yleisemminkin siitä, että kuluttajat kiinnittävät huomiota terveyteen ja eettisesti kestäviin valintoihin.

Kotimaa
Viinilasi, jossa punaviiniä.
Caroline Blumberg / EPA

Viini kuuluu yhä useammin ruokapöytään ja osaksi ateriaa. Samaan aikaan vähäalkoholisten ja alkoholittomien viinien valikoima kasvaa.

Alkolla on myynnissä noin 1 500 viiniä, josta vähäalkoholiset ovat pieni, mutta alati kasvava joukko.

– Trendi on, että mennään kohti kevyempää, raikkaampaa ja hedelmäisempää tyyliä. Enää vain se, että on paljon alkoholia ja tammea, ja ei miellytä kaikkia. Haetaan myös vivahteikkuutta, Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina Vilkuna kertoo.

Hänen mukaansa vähäalkoholisilla viineillä kosiskellaan nimenomaan terveystietoisia ihmisiä ja heitä, joiden makuun tavallista pienempi alkoholipitoisuus sopii paremmin. Vähäalkoholisissa viineissä on tyypillisesti noin kahdeksasta 12:een prosenttia alkoholia.

– Joissakin punaviineissä saattaa olla alkoholia jopa 15 prosenttia, mikä on monien, myös viinintekijöiden, mielestä ongelma. Kun alkoholia on liikaa, viinin muut aromit peittyvät ja jälkimaku on lähes polttava.

Viinin nauttiminen arkipäiväistyy

Viinien alkoholipitoisuus on vaihdellut vuosien mittaan ja sitä mukaa, kun erilaiset kulutus- ja makutottumukset ovat vallalla.

Alkon tuoteviestintäpäällikön mukaan esimerkiksi Australiassa viinien alkoholipitoisuuksia seurattiin 20 vuoden ajan vuodesta 1984 vuoteen 2004. Tänä aikana havaittiin, että keskimääräinen alkoholipitoisuus nousi 12,3:sta 13,9:ään. Sama trendi pyyhkäisi muunkin maailman yli.

Se, että haluaa nauttia usein lasillisen tai pari viiniä, muttei välttämättä päivittäin alkoholia, on erittäin tätä päivää.

Tuomas Meriluoto

Aiemmin esimerkiksi Bordeaux'n punaviineissä oli tyypillisesti 12–12,5 tilavuusprosenttia alkoholia, mutta tällä hetkellä niissä on usein 14 prosenttia tai enemmänkin, Vilkuna lisää.

– Kuluttajat ovat pitäneet 10–15 vuoden aikana muhkeista, suurista, kypsistä ja makean hedelmäisistä viineistä. Usein runsas täyteläisyys ja alkoholiprosentti eivät ole haitanneet kuluttajien makua.

Myös kuuluisilla viinikriitikoilla on ollut lusikkansa sopassa. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Robert Parker on suosinut voimakkaan alkoholisia, tuhteja viinejä.

– Hänen vaikutuksensa on ollut niin suuri, että se on vaikuttanut jopa viinin tekemiseen. On haettu Parkerin pisteitä ja tehty hänen makunsa mukaisia viinejä. Huippuviineistä se lähti, mutta mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Vilkuna huomauttaa, että viinin alkoholipitoisuudella on suuri merkitys.

– Jos miettii terveysaspekteja ja sitä, miten paljon alkoholia haluaa nauttia päivässä tai viikossa, siinä on iso ero, onko viinissä 15 vai vaikka 12 prosenttia alkoholia.

Alkoholittomien ja luomuviinien myynti kasvaa

Viiniasiantuntija Tuomas Meriluoto arvioi, että vähäalkoholisten viinien rynnistys tuhtien ja voimakkaiden viinien rinnalle on yhteydessä myös viiinin nauttimisen arkipäiväistymiseen. Kun viinejä ei vielä takavuosina Suomessa nautittu niinkään arjessa, täyteläisyyttä ja voimakkuutta pidettiin viinin laadun symboleina.

– Kokemattomalle nautiskelijalle voimakkaampi maku oli viesti laadukkuudesta ja siksi täyteläiset, alkoholiset ja tammisemmatkin viinit olivat suosittuja. Tässä kohtaa tyyli on mennyt kevyempään päin. Se, että haluaa nauttia usein lasillisen tai pari viiniä, muttei välttämättä päivittäin alkoholia, on erittäin tätä päivää.

Kun alkoholia on liikaa, viinin muut aromit peittyvät ja jälkimaku on lähes polttava.

Taina Vilkuna

Myös nautittava ruoka ohjaa viinivalintoja aiempaa kevyempään suuntaan, Meriluoto arvioi.

– Tämä kaikki tuo mahdollisuuksia myös alkoholittomille viineille. Ilmiö on positiivinen. Viini on osa sosiaalisuutta ja gastronomiaa eikä sitä nautita sen sisältämän alkoholin takia. Viiniin liittyy myös sosiaalinen kuluttaminen siinä muodossa, että sen kautta halutaan ilmentää ja noudattaa omia arvoja, joita voivat olla ympäristöystävällisyys, eettisyys ja raaka-aineiden alkuperä ja puhtaus.

– Eettisiin asioihin kiinnitetään nykyään joka kantilta enemmän huomiota. Millaista lihaa ostetaan, miten broilerit on kasvatettu ja alkoholijuomat valmistettu. Se on kokonaispaketti, joka kiinnostaa nuorten kaupunkilaisten lisäksi yhä enemmän muitakin, Vilkuna sanoo.

Vähäalkoholisten viinien ohella Reilun kaupan ja esimerkiksi luomuviinien myynti lisääntyy. Alkoissa pelkästään tammi–elokuussa mietojen luomuviinien myynti kasvoi yli 11 prosenttia.

Alkon valikoimissa on luomuviinejä kaikkiaan 234:ää erilaista. Määrä on kasvanut vuosikymmenessä jatkuvasti.

Koko vuoden 2013 aikana alkoholittomien tuotteiden, joista suurin osa on viinejä, myynti Alkoissa kasvoi miltei seitsemän prosenttia.

Viiniasiantuntija: Alkoholittomat valkoviinit parhaimmillaan lähellä tavallista viiniä

Viiniasiantuntija pitää alkoholittomia viinejä makunsa puolesta kelpo vaihtoehtoina alkoholillisille versioille, vaikka alkoholin puuttuminen viinitermein "ohentaa" juomaa.

Alkoholittomat viinit ovat usein puolikuivia tai -makeita.

Viiniin liittyy myös sosiaalinen kuluttaminen siinä muodossa, että sen kautta halutaan ilmentää ja noudattaa omia arvoja.

Tuoma Meriluoto

– Rutikuiva alkoholiton viini olisi käytännössä erittäin neutraali ja miltei mauton juoma. Valkoisissa viineissä alkoholittomien laatu on niin korkea, että parhaimmillaan ne ovat lähellä tavallista viiniä. Punaiset erottuvat pienen makeutensa ja mehumaisuutensa johdosta selkeämmin normiviineistä, Meriluoto sanoo.

Hän täsmentää tarkoittavansa alkoholittomilla 0–0,5 prosenttia alkoholia sisältäviä viinejä.

– Alkoholittomien plussaa ovat keveys ja sopivuus kaikille. Miinusta on säilyvyys, sillä alkoholi on myös eräänlainen säilöntäaihe, joten ne säilyvät huonosti. Hinta on usein yllätys, sillä tuottaakseen laadukasta alkoholitonta viiniä, täytyy ensin tuottaa erittäin laadukasta tavallista viiniä ja poistaa siitä sitten alkoholi, mikä on hintava prosessi.

Meriluoto uskoo, että vaikka alkoholittomat vaihtoehdot yleistyvät ja löytävät ostajansa, ne tuskin kuitenkaan syrjäyttävät perinteisiä alkoholipitoisia viinejä.

– Suuressa mittakaavassa en usko, että alkoholittomat viinit korvaavat niin sanottuja normaaliviinejä. Mutta ne varmasti lisäävät viinien käyttöyhteyksiä ja mahdollisesti siten edelleen arkipäiväistävät viinejä.