Tutkija: kiusaamista ehkäisee hyvinvoinnin edistäminen – ongelmien hoito tulee jo myöhässä

Kiusaamisen estämisessä koulujen oppilashuolto keskittyy vääriin asioihin, sanoo erikoispsykologi Annarilla Ahtola Turun yliopistosta. Koulu keskittyy ongelmiin, oireisiin ja niiden hoitoon, kun pääpaino pitäisi olla pitkäaikaisessa hyvinvoinnin edistämisessä – eli niin kaukaisessa ennaltaehkäisyssä, että ongelmia ei synny.

Kotimaa
Nuori istuu käytävällä.
Toni Pitkänen / Yle

Erikoispsykologi Annarilla Ahtola vaatii esiopetuksen, vanhempien ja peruskoulun aiempaa tiiviimpää yhteistyötä. Hän pitää kiusaamisen ehkäisyssä esimerkiksi KiVa Koulu -toimenpideohjelmaa hyvänä ja toimivaksi todettuna, mutta pelkää, että se jää koulujen hyllyihin pölyttymään, ellei sitä jatkuvasti toteuteta.

Annarilla Ahtola pitää hyvänä, että kiusaaminen nousee aika ajoin puheenaiheeksi, mutta ei usko hyvienkään hypetysten tuovan pysyviä tuloksia. Niitä saa jatkuvalla työllä, ja nimenomaan koko lapsen iän pituisen hyvinvoinnin edistämisellä.

Tilanne kiusaamisen suhteen on Suomessa keskimäärin aika hyvä, arvioi Ahtola. Nollatoleranssi on hyvinvointiyhteiskunnassa oltava tavoitteena, mutta jos sen väitetään toteutuneen, herää heti epäilys, hän pohtii.

– Nyt KiVa Koulu on jotenkin arkistunut, siitä ei tule enää uutista. Nyt pitäisi vain jaksaa tehdä sitä siellä arjessa. Vaikka KiVa on hyvä, se ei auta jos se vain on opettajainhuoneen kirjahyllyssä.

– #Kutsumua-kampanja oli periaatteessa tosi hieno ja siinä oli hienoja ulostuloja, mutta ne tulee, ne kohisee ja ne menee. Koulujen pitää elää pidemmällä jänteellä, omaa perustoimintaa ei kohujen pitäisi hetkauttaa.

Ryhmässä on voimaa estää kiusaaminen

Varhainen puuttuminenkin on Ahtolan mukaan ongelmakeskeistä: parempi olisi, ettei pientäkään ongelmaa olisi ehtinyt syntyä.

– Olemme sen edessä, miten jaksaa vuodesta ja päivästä toiseen tehdä sitä tärkeää työtä, koska sitä ei voi tehdä kertaluonteisesti tai harvoin. Tai mikä pahinta, ottaa KiVa Koulu käyttöön vasta sitten, kun huomaa, että on kiusaamista.

Paraskaan kiusaamisen vastaaminen työskentely ei kuitenkaan voi koskaan kokonaan estää kiusaamista, sanoo Ahtola.

– Voi olla, että koululla on suuria puutteita perustoiminnoissa, mutta toisaalta, yksittäisiä ikäviä tapauksia voi sattua aina, vaikka tehtäisiin paljon hyvää työtä ja paljon huonoa jäisi tapahtumatta. Sitä ei vaan näe koskaan, sitä kaikkea pahaa, mikä saadaan estettyä.

– Kaikkein tärkeintä on hyvään ryhmädynamiikkaan, sosiaalisiin suhteisiin ja kiusaamisen ehkäisemiseen keskittyvä toiminta, jota täytyy tehdä säännöllisesti koulun arjessa. Ei tarvita lisää ihmisiä ratkomaan kiusaamista kouluun. Kiusaaminen on ryhmän tuottama ilmiö ja ryhmästä löytyy myös voima kiusaamisen ehkäisyyn ja lopettamiseen, Ahtola sanoo.