Naisten alushousut vasta satavuotiaat: "Ennen etsittiin housuista takapuolta, nyt takapuolesta housuja"

Naiset ovat käyttäneet pikkuhousuja Suomessa vasta noin sata vuotta. Nimettömät olivat häpeällinen asia, joita pidettiin, pestiin ja kuivatettiin piilossa. Varhaisista housuista puuttui haarakiila, kun nykynaisten alushousuissa ei juuri muuta olekaan.

Kotimaa
Museolehtori Raija Manninen esittelee ensimmäisiä naisten "pikkuhousuja".
Museolehtori Raija Manninen esittelee naisten nimettömien historiaa.

Alushousut yleistyivät suomalaisilla maalaisnaisilla vasta 1900-luvun alussa. Aluksi ne olivat kaksiosaiset ja haaroista auki. Tämä mahdollisti esimerkiksi seisaaltaan virtsaamisen.

– Vähän hameenhelmoja käärittiin ja annettiin mennä, kertoo museolehtori Raija Manninen Suomen käsityön museosta.

Pikkuhousut piti pitää, pestä, kuivattaa ja myös tehdä piilossa.

museolehtori Raija Manninen

Naisten alushousut kehittyivät miesten housuista, joista matkittiin kaksi lahjetta. Pikkuhousut piti pitää piilossa, minkä vuoksi niitä kutsuttiinkin nimettömiksi.

– Ne olivat tosi häpeälliset vaatekappaleet. Illalla otettiin pimeässä pois ja aamulla laitettiin ennen valojen sytyttämistä jalkaan. Pikkuhousut piti pitää, pestä, kuivattaa ja myös tehdä piilossa, Manninen tarinoi.

Pikkuhousuissa näkyy ilmastonmuutos

Alushousut valmistettiin alkuun puuvillakankaasta. Housut pienenivät, koska sota-aikana päällysvaatteidenkin malli kapeni. Samaan aikaan oli pulaa kankaasta.

Alushousujen piti ensisijaisesti lämmittää hameen alla, mutta niihin saatettiin myös neuloa pitsiä koristeeksi.

– On pitänyt jotakin viehäkettä olla. Lahkeensuihin on laitettu pitsiä, joka onkin nimeltään houkutin, museolehtori Manninen kertoo.

Sittemmin naisten alushousut ovat jatkaneet kutistumistaan. Jos varhaisista puuttui haarakiila, nykyhousuissa ei juuri muuta olekaan.

Kangasta meni sata vuotta sitten puolitoista metriä ja nyt tälläinen pieni kolmiolappu vaan.

museolehtori Raija Manninen

– Joku vääräleuka on sanonut, että sata vuotta sitten piti täältä naisten alushoususta etsiä naisten takapuolta. Nyt sitten takapuolesta etsitään näitä housuja, Manninen esittelee.

Alushousuissa näkyy museolehtorin mukaan siis ilmastonmuutos konkreettisesti.

– Kangasta meni sata vuotta sitten puolitoista metriä ja nyt tälläinen pieni kolmiolappu vaan, hän naurahtaa.

Hameen alle museossa

Naisen hameenaliseen elämään voi tutustua Suomen käsityön museossa (siirryt toiseen palveluun) Jyväskylässä.

"Mitä on hameen alla?" -esitys yhdistää museoesineistöä, tarinoita, runoja ja lauluja. Syksyn aikana kaksi kertaa nähtävässä esityksessä museolehtori Raija Manninen kertoo naisten alusvaatteista, ja laulaja-pianisti Leena Pyylampi esittää naisen elämään liittyviä tekstejä.

Museo on varannut esityksiin vanhoja alusvaatteita myös yleisön sovitettavaksi.

Raija Mannista Yle Keski-Suomelle haastatteli Esko Pulliainen.