Koe uusi yle.fi

Helsinki jatkaa velkaantumista – veroprosentti pysyy ennallaan

Helsingin Energian yhtiöittäminen ja valtionosuuksien leikkaaminen kasvattavat kaupungin talouspaineita. Vuoden 2015 talousarvion mukaan kaupungin velka kasvaa, mutta veroprosentti ei nouse.

Kotimaa
Rakennustyömaata ja kerrostaloja Helsingin Kalasatamassa.
Kalasataman rakentaminen on Helsingin suurin investointihanke vuosina 2015-2017.Yle

Taantuma on kääntänyt julkisen talouden alijäämäiseksi. Samalla väestön ikääntyminen kasvattaa hoivamenoja.

Helsingissä kaupungin toimintamenot ilman liikelaitoksia ja rahastoja ovat lähes 4,7 miljardia euroa vuoden 2015 talousarvion mukaan.

Kasvua vuoden 2014 talousarvioon on vain 0,4 prosenttia.

– Haastavinta meillä on sama asia kuin koko valtakunnassa, eli kovin monet talouden mittarit näyttävät miinusta. Se tarkoittaa, että meidän tulee etsiä entistä järkevämpää toimintamallia, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

Suurin yksittäinen käyttötalouden menoerä vuonna 2015 on sosiaali- ja terveystoimi, joka nielee 47 prosenttia eli lähes 1,2 miljardia euroa kaupungin budjetista.

Erityisesti vanhusten palvelujen kysyntä kasvaa nopeasti.

– Näyttää siltä, että voimme hillityn tasapainoisesti kehittää kaupungin taloutta. Menokasvuihin ei ole varaa, mutta kyllä kansalaiset voivat luottaa siihen, että kaupungin peruspalvelut toteutuvat kutakuinkin saman määräisinä kuin ne ovat viime vuonnakin toteutuneet, Pajunen lupaa.

Verotulot kasvavat hieman

Helsingissä suurin tulonlähde on kunnallisvero, jota kertynee lähes 2,5 miljardia euroa vuonna 2015. Kasvua vuoteen 2014 verrattuna on 1,6 prosenttia.

Helsingin asukasluku ylitti 600 000 ihmisen rajan vuodenvaihteessa 2012-2013 ja jatkaa tasaista kasvuaan. Viime vuosina muuttotappio muihin kuntiin on vähentynyt huomattavasti.

Yhteisöveroa kaupunki arvioi saavansa 308 miljoonaa euroa eli 14,1 prosenttia enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa.

Kaikkiaan verotuloja kertynee kaupungille reilut kolme miljardia euroa vuonna 2015 eli 3,1 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Valtionosuudet ja pääoman siirrot vähenevät

Valtionosuusleikkaukset pienentävät Helsingin osuuksia vuodesta 2015 lähtien.

Vuoden 2014 talousennusteen mukaan Helsinki saa valtionosuuksia 250 miljoonaa euroa, mutta ensi vuonna vain 244 miljoonaa eli 4,2 prosenttia vähemmän.

Vuonna 2013 Helsingin Energialta siirrettiin pääomaa 150 miljoonaa euroa kaupungille, ja yhtiöltä odotetaan samanlaista summaa myös vuonna 2014. Ensi vuonna tämä rahanlähde kuitenkin ehtyy, kun Helsingin Energia, kuten myös Helsingin Satama, yhtiöitetään kuntalain muutoksen myötä.

– Kyllä selkeästi on vähemmän rahaa tulossa. Jos ottaa vuodet 2016-2017 vertailupohjaksi, jolloin tämän muutosvaiheen vaikutukset ovat ohi, niin voisi sanoa, että ennakkona noin 45 miljoonaa euroa vähemmän tuloutuu kaupungin kassaan kuin tämän vuoden ennakkoon. Ei se kokonaan romahda, mutta pienempi tulomäärä meille on tiedossa. Yksi selittävä tekijä siihen on, että kaupunki maksaa yhteisöveroa valtiolle näiden yhtiöiden tuotosta ja aikaisemmin yhteisöveroa ei ole maksettu, Pajunen kertoo.

Kaupunki jatkaa velkaantumista

Helsinki pyrkii pitämään Veroprosenttinsa 18,5 ennallaan seuraavat kolme vuotta.

– Lähtökohtana tässä valmistelussa on, että veronkorotuksia ei tarvitsisi tehdä. Toki talouden yleinen suhdannekuva on sen verran epävarma ja negatiivinen, että mitään ei varmasti voi sanoa, mutta suunnittelun lähtökohtana on, että veronkorotuksia ei tule, Pajunen toteaa.

Kasvavia kuluja katetaan ottamalla lisää lainaa 290 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 kaupungin velan arvioidaan kasvavan lähes 1,7 miljardiin euroon.

– Kaupungin ongelmana on viime vuosina ollut se, että vaikka tuloslaskelmallinen tasapaino on saavutettu, niin rahavirtojen kohdalla näin ei ole ollut ja kaupunki on velkaantunut. Nyt kun tulevaa kolmevuotiskautta katsoo, niin se ikävä kyllä tarkoittaa, että kaupunki velkaantuu entistä enemmän.

Talousarvion mukaan kaupungin tilikauden alijäämä ilman liikelaitoksia ja rahastoja on lähes 47 miljoonaa euroa vuonna 2015.

Investoinnit asumiseen, liikenteeseen ja kouluihin

Investointikatto pitää edelleen Helsingin investoinnit kurissa. Kaupunki arvioi tekevänsä investointeja ensi vuonna 447 miljoonan euron edestä. Suurimpia kohteita ovat Kalasataman, Pasilan, Länsisataman ja Kruunuvuorenrannan rakennushankkeet.

Myös Stadin ammattiopiston perusparannus- ja muutostyöt vaativat investointeja. Lisäksi Keskustakirjasto toteutuessaan nielee rahaa.

Tämän lisäksi kaupungin liikelaitokset käyttävät investointeihin 164 miljoonaa euroa. Valtaosan tästä summasta muodostavat Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen HKL:n hankkeet, kuten uudet metrovaunut, metron automatisointi ja metroasemien perusparannukset.