yle.fi-etusivu

Geelimömmöstä kalaöljyn syrjäyttäjäksi? – Chian siemenet ovat superfoodien uusi villitys

Gojit, macat ja incat ovat jo tuttua kauraa monelle superfoodeista kiinnostuneille. Mutta viime aikoina yhä useamman terveysintoilijan lautaselta, tai juomalasista, on löytynyt pikkuruisia ruskeita siemeniä. Chian siemenet ovat nousseet superruokien listakärkeen helppokäyttöisyyteensä ja suurien ravintoarvojensa vuoksi.

Kotimaa
Chian siemenistä tehty juoma.
Tarja Nyyssönen / Yle

Pienet, ruskeanharmaat ja liukaspintaiset siemenet näyttävät kovin köykäisiltä. Vaikea uskoa että jopa ruokalusikallinen chian siemeniä päivässä riittäisi antamaan aikuiselle ihmiselle tarvittavat rasvahapot ja kuidut. Mutta jos paketin kylkeä on uskominen, on hyppysissäni pussillinen täyttä tavaraa. 100 grammaa chian siemeniä sisältää 490 kcal energiaa, 16 grammaa proteiinia ja ravintokuitua 36 grammaa. Puhumattakaan kalsiumista, rasvahapoista ja aminohapoista.

– Tästä siemenestä löytyy ihmisen elimistölle tärkeät aminohapot, elintärkeät omega-rasvahapot ja runsaasti kuituja, jotka tekevät ruoansulatukselle hyvää. Omega-3-rasvahappoja chiassa on jopa 21 prosenttia painostaan. Mistään muusta ruoasta, ei edes kalasta, saa rasvahappoja suhteessa yhtä paljon, luontaistuoteyrittäjä Irina Huuskonen kertoo.

Puoli lasillista sammakonkutua

Huuskonen vertaa chian siemeniä kotimaiseen pellavaan, tosin sillä erotuksella, että Etelä-Amerikasta kotoisin olevat chiat ovat ravinnerikkaampia.

– Näissä siemenissä on 21 kertaa enemmän rasvahappoja kuin kotimaisessa pellavassa. Lisäksi näissä on myös kuituja ja aminohappoja enemmän kuin pellavassa, ja nämä ovat miellyttävämpiä käyttää. Pellavassa on oma ominaismaku josta kaikki eivät pidä, kun taas chiat eivät maistu millekään.

Chian siemenistä liotettu hyytelö lasissa.
Tarja Nyyssönen / Yle

Huuskonen kertoo kuulleensa, että chiasta kaavaillaan jopa kalaöljyn syrjäyttäjää. Tai ainakin korviketta ihmisille, jotka eivät syystä tai toisesta voi kalaöljyä käyttää. Mutta eivät chian hyvät ominaisuudet lopu pelkästään öljyihin. Runsaan kuitupitoisuutensa vuoksi siemenet edistävät suoliston toimintaa.

– Siemenet tulee ehdottomasti liottaa ennen käyttöä, sillä chian siemen sitoo moninkertaisesti painonsa verran nestettä. Liotetuista siemenistä syntyy paksu geeli, jonka voi nauttia vaikkapa smoothien tai puuron seassa, Irina Huuskonen kertoo.

Chian sanotaan pitävän myös nälkää loitolla, ja Irina Huuskonen tietääkin ihmisiä, jotka ovat saaneet siemenistä apua painonhallintaan. 1-2 ruokalusikallista päivässä on suositeltava annostus aikuiselle.

– Jos tietää että on tulossa kiireinen päivä, ei ehdi syödä kunnolla, tai on vaikkapa pitkä automatka edessä, kannattaa ottaa mukaan turvotettuja chian siemeniä. Sitä geeliä kun nauttii välillä, pysyy keho nesteytettynä ja vatsa täyden tuntuisena.

Jo muinaiset atsteekit

Mistä tällainen ihmesiemen on nyt suomalaisten ruokailutottumuksiin tupsahtanut? Jo muinaiset atsteekit käyttivät tuhansia vuosia sitten Salvia Hispanica -nimisestä kasvista saatavia chian siemeniä ravinnonlähteenä. Kyseistä Meksikossa ja Guatemalassa kasvavaa heinäkasvia on verrattu kotimaiseen rukiiseen, sillä Etelä-Amerikassa chian käyttö on arkipäivää edelleen. Suomeen nämä siemenet rantautuivat superfood-innostuksen myötä kuutisen vuotta sitten.

– Superfood on markkinointitermi yleensä hyvin ravinnetiheille ruuille. Löytyyhän näitä voimaruokia Suomestakin, on mustikkaa, tyrniä, pellavaa ja niin edespäin. Nämä gojit, macat ja chiat tulevat vain hieman kauempaa vaihtoehdoiksi, luontaistuoteyrittäjä Irina Huuskonen kertoo.

Ei pelkkää superia, vaan myös kritiikkiä

Jos superfoodeilla on tietty kannattajakuntansa, ovat niiden ominaisuudet ja käyttö herättäneet myös kriittistä keskustelua julkisuudessa. Tai ainakin itse termi superfood herättää närää. Esimerkiksi laillistettu ravitsemusterapeutti Pia Karjalainen kertoo, että vain tehokkuusarvioinnin läpikäyneitä tuotteita ja hyväksynnän saaneita elintarvikkeita voi mainostaa superfoodina. Ja silloinkin tulee kuluttajalle tuoda selkeästi esille, mikä tuotteen aineosa on hyväksynnän saanut.

EU:n alaisessa virastossa erilaisia terveysväittämiä tutkivan Marina Heinosen mukaan superfood on terveellinen markkinakikka.

– Sehän on hienoa, että ihmiset tällaisen superfood-imagon villitseminä alkaa syödä näitä, että eihän siinä ole mitään huonoa, mutta se ei tarkoita, että kyseessä olisi terveysvaikutteinen tuote.

Luontaistuoteyrittäjä Irina Huuskonen on työssään törmännyt superfoodeja epäileviin ihmisiin. Heille hänellä on selkeä vastaus.

– Silloin kun on kysymys ruoasta, joka on useampien sukupolvien ajan pysynyt jonkun kansan perusravintona tai lääkkeenä, silloin voi puhua superfoodista. Kyllähän se jostain kertoo, että samoja ruoka-aineita käytetään vuosisadasta toiseen, ei silloin voi ihan huonosta asiasta olla kyse.