1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Palestiinan itsenäisyyden tunnustaminen jakaa EU-maita

Ruotsin uuden pääministerin, Stefan Löfvenin viime perjantaina esittämä aie hyväksyä Palestiinan itsenäisyys ei ole yksittäistapaus. Palestiinan itsenäisyyden tunnustamiseen suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin Britanniassa, Ranskassa – ja jossain määrin Suomessakin.

Ulkomaat
Palestiinaa tukeva mielenosoittaja oli maalannut huuliinsa maan lipun värit Lontoossa järjestetyssä mielenilmauksessa 26. heinäkuuta.
Palestiinaa tukeva mielenosoittaja oli maalannut huuliinsa maan lipun värit Lontoossa järjestetyssä mielenilmauksessa 26. heinäkuuta.Andy Rain / EPA

EU-maista kahdeksan on jo tunnustanut Palestiinan itsenäisyyden, mutta yksikään niistä ei ole tehnyt sitä EU:n jäsenenä, vaan jo ennen unioniin liittymistä. Ruotsi saattaa olla ensimmäinen EU-maa, joka niin tekee. Tosin Löfvenkään ei virkaanastujaispuheessaan asettanut tarkkoja aikatauluja.

Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) viittasi Ruotsin hankkeeseen maanantaina Moskovan-vierailullaan.

– Suomi tekee joka tapauksessa aina linjaukset itse. Mutta me olemme keskustelleet kaikista Lähi-itä-kysymyksistä hyvin läheisesti kaikkien Pohjoismaiden kesken, ja yleensä päätyneet sitten yhteisiin linjauksiin – näin tulee varmasti tässäkin tapahtumaan. Katsomme tietysti, miten koko Lähi-idän tilanne ylipäätänsä kehittyy, rauhansuunnitelma ei ole varsinaisesti edennyt mihinkään.

Toisin sanoen mitään äkillistä muutosta ei Suomen linjaan ole odotettavissa, vaikka Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa pyritään koordinoimaan kantoja. Olennaista on harkinta siitä, auttaako Palestiinan tunnustaminen rauhanprosessia.

Ruotsissa löytyy myös empijöitä

Sosialidemokraattisen Löfvenin aloite ei ole herättänyt Ruotsissa pelkästään kannustushuutoja. Tuoreeltaan muun muassa liberaalin Kansanpuolueen johtaja Jan Björklund on arvostellut Löfveniä hätiköinnistä. SVT:n haastattelema Björklund epäilee aloitteen heikentävän kansainvälistä kuvaa Ruotsista puolueettomana maana. Samoin aloite voi heikentää puolueiden yhteistyöilmapiiriä:

– Perinteisesti tämän tyyppiset päätökset on ankkuroitu valtiopäiville, sanoi Björklund.

Maltillisen Kokoomuksen kansanedustaja, Annicka Engblom puolestaan veti Löfvenin aloitteen valtiopäivien perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Engblomin mielestä pääministeri ei voi päättää itsenäisyyden tunnustamisesta ilman, että valtiopäivien valiokunnat käsittelevät asiaa ensin.

Myös kristillisdemokraatit ovat kriittisiä. Svenska Dagbladetissa kirjoittanut entinen kansanedustaja Tuve Skånberg pitää oikeudellisesti ja moraalisesti arveluttavana tunnustaa valtiota, jonka hallituksessa istuu Hamasin kaltainen järjestö, joka terrorilla uhkaa tunnustettua naapurivaltiota, Israelia.

Britanniassa ja Ranskassa varovaista puoltoa

Israelin kovat otteet viime kesänä Gazassa ovat kuitenkin nostaneet EU-maissa sympatioita Palestiinan tunnustamiselle. Britannian parlamentin alahuone äänestää jo ensi viikon maanantaina siitä, pitäisikö itsenäisyys tunnustaa. Erityisesti opposition Työväenpuolueessa ollaan taipuvaisia tukemaan palestiinalaisten itsenäisyyttä, mutta myös Konservatiivien puolella on hankkeelle myötämielisiä.

Britannian äänestys ei kuitenkaan sido oikeistohallitusta, vaan voi – jos aloite saa enemmistön taakseen – lähinnä suositella tunnustamista.

Myös Ranskassa ulkoministeri Laurent Fabius on puhunut itsenäisyyden tunnustamisen puolesta. Fabius ei silti ole välittömästi käärimässä hihojaan:

– Kestävän rauhan saaminen Israelin ja Palestiinan välille edellyttää kahden valtion ratkaisua. Ranska vahvistaa olevansa sitoutunut siihen, ja se merkitsee Palestiinan valtion tunnustamista jossakin vaiheessa.

Euroopan unioni ei sanele jäsenvaltioidensa tunnustamisia, vaikka halutessaan 28 jäsenmaata voivat päättää edetä yhdessä rintamassa. Valtioiden tunnustaminen on kunkin jäsenmaan oman poliittisen harkinnan tulosta. Palestiinan kohdalla yhteisen EU-rintaman muodostamista vaikeuttaisi jo sekin, että osa jäsenmaista on jo valtion tunnustanut – mutta myös Israelin voimakkaan kielteinen suhtautuminen. Israelin ulkoministeri Avigdor Liberman ilmoitti jo lauantaina, että Ruotsin Israelin-suurlähettiläs kutsutaan kuulemaan protestia.

Entä jos joskus tunnustettaisiin?

Suomi tuki vuonna 2012 Palestiinalaishallinnon hakemusta korottaa asemaansa YK:ssa tarkkailijasta tarkkailijavaltioksi. Kun hakemuksesta äänestettiin YK:n yleiskokouksessa, 138 jäsenmaata kannatti statuksen korotusta, yhdeksän vastusti ja 41 valtiota pidättyi äänestämästä. Tarkkailijavaltiona Palestiinalaishallinto voi olla edustettuna YK:n yleiskokouksessa, mutta ilman äänioikeutta.

Jos Suomi päättäisi muita Pohjoismaita ja EU:ta konsultoituaan tunnustaa Palestiinan valtion, asiaa valmisteltaisiin ulkoministeriössä, erityisesti Lähi-idän yksikössä. Asiaa käsiteltäisin tasavallan presidentin sekä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa, joka antaisi tietoa myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle. Lopullinen päätös tehtäisiin valtioneuvostossa, presidentin esittelyssä. Usein samaan syssyyn päätetään myös diplomaattisuhteiden solmimisesta.

Päätös on ennen kaikkea poliittinen, mutta samassa yhteydessä harkitaan myös, täyttääkö tunnustettava valtio valtion tunnusmerkit. Onko sillä pysyvä väestö ja alue, jolla hallitus käyttää valtaa?

Maailman valtioista jo yli 130 on tullut siihen tulokseen, että Palestiinalaishallinto muodostaa Palestiinan valtion.