Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaat riitelyttävät eduskunnassa

Kiistellyt Vuotoksen ja ja Kollajan tekoallashankkeet saavat yhä kansanedustajat napit vastakkain.

politiikka
Kokonjärvi
Luontoa Kemihaaraan suunnitellun monikäyttöaltaan alueellaEsko Puikko / Yle

Vesivoiman lisärakentamisen nosti esiin kokoomus eduskunnassa tiistaina. Keskustan riveistä toivottiin hallitukselta nopeita valmisteluja Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden rakentamiseksi. Esityksille löytyi heti vastustajia. Ministerit eivät lähteneet mukaan vesivoimaväittelyyn hallituksen energiaratkaisuja koskevassa tiedonantokeskustelussa.

Heikki Autto (kok.) polkaisi keskustelun käyntiin sanomalla kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa, että vesivoima on arvokasta säätövoimaa, jota voidaan lisätä jo rakennetuissa vesistöissä

Pertti Salolaiselta (kok.) ei herunut ymmärrystä oman eduskuntaryhmän linjaukselle. Salolainen korosti, että vesivoiman lisärakentaminen jo rakennettuihin vesistöihin tarkoittaisi, että esimerkiksi Kollajan allas voitaisiin rakentaa koska alapuolisessa vesistössä on jo voimalaitoksia.

- Eli tässä on kyllä hieman hämäyksen makua tässä asiassa.

Salolainen muistutti, että koskiensuojelulailla suojeltiin 1980-luvun lopussa yli 50 maan hienointa koskea

- Tämä on aivan järjetöntä, että tällaisesta syystä Kollajalla tuotettaisin yksi prosentti Suomen vesivoimasta ja 0,1 prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta ja uhrattaisiin tällainen fantastinen elementti. Ei tässä ole mitään tolkkua.

Kollajalle ja Vuotokselle vauhtia

Keskustan Antti Rantakankaan mielestä merkittävä tuulivoiman rakentaminen edellyttää myös säätövoimaa. Rantakangas sanoi, että säätövoimana käytetyn vesivoiman merkitys on paljon suurempi kuin Salolaisen esittämät prosenttiosuudet.

- Mielestäni hallituksen pitäisi käynnistää nopeasti valmistelut Kollajan ja Vuotoksen altaan toteuttamiseksi kolmikantaperiaatteella: energiayhtiö, valtio ja alueen kunnat sillä periaatteella, että jatkossa uudesta vesivoimasta jäisi alueelle paikalliselle väestölle ja kunnille enemmän taloudellista hyötyä, joka lisäisi sitten merkittävässä määrin myös vesivoiman hyväksyttävyyttä.

- Ei keskusta aja kautta linjan koskiensuojelulain purkamista, ei tietenkään, vakuutti Rantakangas.

Koskiensuojelu omantunnon kysymys

Rantakankaan mukaan muun muassa ympäristövaikutuksista tehdyt tehdyt selvitykset osoittavat, että Kollaja uudessa muodossaan voidaan toteuttaa lähes kaikki ympäristöarvot toteuttaen ja allas toisi alueelle lisää elinvoimaa.

Rantakankaan mielestä alueen ihmisten päätöksiä ja kansalaismielipidettä pitäisi kunnioittaa eikä Kehä III:n sisältä pitäisi rajoittaa pohjoisen elinkeinojen ja elinvoiman vahvistamista .

- Kansalaisten enemmistö sillä alueella ei hyväksy Kollajan rakentamista. Se on selvitetty mielipidetutkimuksella ja vaikka Teolllisuuden Voima ja Pohjolan Voima ja kaikki nämä voimayhtiöt ovat käyttäneet kaikki voimansa ja illallisia ja lounasrahoja siihen, että saataisiin paikkakuntalaiset taipumaan niin sekään ei ole vielä auttanut, vastasi Salolainen.

Salolaisen mukaan koskiensuojelu on eettinen kysymys, omantunnon kysymys kuten ydinvoimakin ja sen purkamista vastaan tulevat monet äänestämään kaikissa olosuhteissa.

Vesirakentamisen historia muistissa

Markus Mustajärven (vr.) mielestä Salolainen kiinnitti arvostelussaan huomiota tärkeään asiaan.

- On äärimmäisen tärkeää se, että kun puhutaan ryhmäpuheessa esimerkiksi, että vesivoiman lisärakentaminen rakennetussa vesistössä voidaan hyväksyä niin kannattaa muistaa, että mikä on Kemijoen vesistörakentamisen historia. Saksalaisten polttaman, jokisuulla sijainneen sillan rakentamiseksi haettiin rakentamislupaa mutta siitä sillasta tuli vahingossa pato. Ja silloin loppui lohen nousu Kemijokeen. Tällainen historia on ja sen takia nämä käsitteet ja käsitteillä pelaamiset pitää avata tässäkin keskustelussa.

Mustajärven mielestä on hurjaa kun Tornionjoen lohesta iloitsevat kansanedustajat osin ovat valmiit hukuttamaan Itä-Lapin ja varmistamaan, että lohi ei tule enää koskaan sinne nousemaan.

Mallia Ruotsista

Päivi Lipponen (sd.) toivoi, että Suomessa pohdittaisiin Ruotsin tavoin vesivoiman käyttön tehostamista sillä uusi teknologia mahdollistaa uudenaikaisia ratkaisuja.

Kimmo Kivelä (ps.) piti ymmärrettävänä sitä, että jokien rakentaminen on ollut kirosana ja Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden perusteella on tiedossa miten niitä ei tulisi rakentaa. Vesivoimakeskustelun suurissa linjoissa on Kivelän mielestä unohdettu sivuraiteelle pumppuvoimalat ja miniputkivoimalat.