Lastenpsykiatri: Lapselle saa olla vihainen, mutta ei huutaa

Lapsi repii tukon hiuksia toisen lapsen päästä. Laitatko jäähylle? Lapsi heittää puurolautasensa lattialle ja maidon perään. Huudatko? Jos vastaat kyllä, olet toiminut väärin.

Aamu-tv
Lastenspykiatri Jukka Mäkelä.
Lasten laittaminen jäähylle on kyseenalaistettu voimakkaasti viime aikoina julkisuudessa. Mutta millainen kokemus lapselle pitäisi tulle sen jälkeen, kun hän on tehnyt pahaa? Onko lapsen rankaiseminen ylipäätään nykytiedon valossa hyvä idea? Asiaa pohdittiin Aamu-tv:ssä lastenpsykiatri Jukka Mäkelän kanssa.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen lastenpsykiatri Jukka Mäkelä vastustaa rangaistuksia kasvatuskeinoina. Hänen mukaansa tärkeintä on, että lapsi saa tiedon ja ymmärryksen siitä, miten pitäisi toimia. Kasvatuskeinona usein käytetty jäähyrangaistus opettaa Mäkelän mielestä vääriä asioita.

Jäähy opettaa, että sä et kelpaa.

lastenpsykiatri Jukka Mäkelä

– Jäähy opettaa, että sä et kelpaa, sä et kuulu (joukkoon). Se mitä pitäisi opettaa on, että me uskotaan suhun, että sä pystyt kasvamaan ihmiseksi, joka osaa käyttäytyä hyvin.

Älä huuda

Lasten tunnereaktiot ovat voimakkaita ja kasvattajan tulisi auttaa häntä oppimaan niiden säätelemistä. Aina se ei ole helppoa. Saako huonosti käyttäytyvälle lapselle edes olla vihainen?

Huutaminen johtaa tilanteeseen, jossa lapsi ei voi muuta kuin reagoida tunteillaan.

lastenpsykiatri Jukka Mäkelä

– Saa olla vihainen, mutta ei saa huutaa, lastenpsykiatri Jukka Mäkelä yksinkertaistaa sanomansa.

Mäkelän mukaan äänen korottaminen vie huomion pois itse asiasta, eli mikä lapsen käytöksessä meni pieleen.

– Huutaminen johtaa tilanteeseen, jossa lapsi ei ikään kuin voi muuta kuin reagoida tunteillaan. Viha, varsinkin tärkeän ihmisen viha, tiputtaa ihmisen pois ajattelukyvystä sinne, että ainoastaan puolustaudutaan, paetaan. Silloin ei opi uusia asioita.

Kiitä usein, vahvista hyvää

Rangaistusten sijaan lastenpsykiatri kehottaa kiinnittämään huomion siihen, minkä lapsi tekee hyvin. Kiitoksia ja kehuja pitäisi viljellä usein. Jos lapsi edes hieman yrittää parantaa käytöstään, häntä pitäisi kiittää. Tällöin kiitoksen puuttuminen ohjaa lapsen käytöstä oikeaan suuntaan.

– Kun kiitosta annetaan, niin silloin sen pidättäminen merkitsee lapselle, että hei, nyt tää ei mennytkään oikein, Jukka Mäkelä kuvailee.

Kasvattajan kannattaisi kääntää huomionsa hyvään, eikä vain etsiä virheitä. Lastenkasvatuksen lisäksi taitoa voi opetella aikuiselämässäkin.

– Tämä on älyllinenkin harjoitus, joka tekee meistä koko ajan kyvykkäämpiä näkemään myös omissa työyhteisöissä, omissa aikuissuhteissa sen, että ihmiset yrittää ja usein epäonnistuu ja se on ok.

Anna tilaisuus hyvittää

Kun lapsi on tehnyt jotain väärin, on tärkeää, että hän voi korjata tekonsa. Lapsi voi lohduttaa satuttamaansa sisarusta tai auttaa vanhempaa siinä tehtävässä, mitä tämä oli tekemässä. Vaikka siivota ne puurot sieltä lattialta.

On kokopäiväinen työ olla aikuisena maailmassa, jossa on koko ajan lapsia kasvamassa.

lastenpsykiatri Jukka Mäkelä

– Tämä opettaa oikeita sosiaalisia taitoja, ei se, että lasta rangaistaan.

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä haastaa vanhemmat päivittämään kasvatustapojaan.

– Aikanaan tiedettiin, että kun lasta piiskataan, niin hän käyttäytyy tietyissä raameissa hyvin. Sitten huomattiin, että sillä on valtavia haittavaikutuksia lapsen kehitykseen.

Nyt jäähy, jota Mäkelä kutsuu häpeärangaistukseksi, on kokemassa samankaltaisen suosionmenetyksen. Nykykäsityksen mukaan kasvattajien tulisi ymmärtää, että joka kerta, kun lasta autetaan käyttäytymään oikein, hänen aivoissaan oikean käyttäytymisen malli vahvistuu. Helppoa tämä ei vanhemmille ole:

– On kokopäiväinen työ olla aikuisena maailmassa, jossa on koko ajan lapsia kasvamassa.