Tarinat herättävät sotien maamerkit henkiin

Uusmaalaiset ovat merkanneet satoja maastosta löytyviä sodan merkkejä Yle Uutisten julkaisemaan nettikarttaan. Helsingin ympäristöstä löytyy muun muassa linnoituksia, tähystystornien jäänteitä ja desantin piilokorsu.

Kotimaa
Kuhmo, Kesseli. Sotasaalista ja omaa materiaalia koottuna.SA-kuva

Sotahistoria kiinnostaa uusmaalaisia. Ihmiset ovat merkanneet Yle Uutisten nettivuilla julkaistuun karttaan satoja sodan merkkejä Uudellamaalla. Linnoitukset ja bunkkerit ovat tyypillisiä sodasta muistuttajia Uudellamaalla, mutta on karttaan merkattu myös mahdollinen desantin piilokorsu.

Suomen sodista lukuisia kirjoja kirjoittanut tietokirjailija Mika Kuljun mielestä sotien maamerkit heräävät eloon vasta kun paikalla on tarina.

– Näillä paikoilla pitäisi olla opastauluja, joissa kerrottaisiin se tarina mihin paikat liittyvät. Minun mielestä se olisi loistava tapa esimerkiksi innostaa nuoria Suomen historiaan, Kulju sanoo.

Sotien merkit maastossa kiinnostavat edelleen ihmisiä. Kulju saakin paljon yhteydenottoja joissa kysellään taistelupaikoista jopa konekivääripesäkkeiden tarkkuudella. Maastosta löytyy edelleen räjähteiden lisäksi muun muassa vyönsolkia, kypäriä ja jopa arvomerkkejä.

– Kaikki sotaromu kuuluu valtiolle ja sen mukaan pitää toimia, Kulju painottaa.

Sodassa on aina monta totuutta

Suomen sodista on kirjoitettu harvinaisen runsaasti. Kulju käsittelee juuri ilmestyneessä kirjassaan Tali-Ihantalan taistelua. Kirjassa kuvataan taistelun kulkua viiden eri henkilön näkökulmasta: Suomalaisen jalkaväen kersantin, lääkintälotan, saksalaisen lentäjän, Neuvostoliiton marsalkan ja ruotsalaisen vapaaehtoisen silmin nähtynä.

Nuorempi kirjoittajasukupolvi perkaa tuorein silmin alkuperäisiä lähteitä ja mielenkiintoista kerrottavaa löytyykin jatkuvasti. Kuljun mukaan lähdekritiikki on kaiken keskiössä.

– Kun puhutaan veteraanien sotakertomuksista, näkökulmia on yhtä paljon kuin näkijöitä. Todellisuus on aina subjektiiviinen kokemus. Jokainen veteraani, joka kertoo tarinansa on periaatteessa oikeassa. Näkökulmat vain voivat olla toisistaan poikkeavia, Kulju korostaa.