Espanjassa taas uusi poliittisen eliitin korruptioskandaali

Espanjaa kuohuttaa jälleen uusi väärinkäytösskandaali. On paljastunut, että euromaiden tuella pelastettu pankki jakoi johtajilleen luottokortteja, joilla he maksoivat omia kulujaan pimeästi vuosikaudet. Pankin epäillään kärsineen miljoonavahingot. Asiasta on nostettu syytteet.

Ulkomaat
Espanjalaispankin johtaja Jose Ignacio Madridissa helmikuussa 2014.
Espanjalaispankin johtaja Jose Ignacio Madridissa helmikuussa 2014.Jose Ignacio Gorigolzarri / EPA

Äskettäin julkisuuteen tulleen syytekirjelmän mukaan Madridin säästöpankin Caja Madridin johtajat ovat kuluttaneet pankin pimeillä luottokorteilla miljoonia euroja käytännössä ilman kontrollia. Näin tapahtui etenkin Espanjan kiinteistöbuumin lihavina vuosina, mutta menettely jatkui myös pankin vaikeuksien jo alettua.

Skandaalilla voi olla poliittisia seurauksia – Espanjan säästöpankit olivat poliitikkojen ohjauksessa. Jatkuvat paljastukset poliittisen eliitin väärinkäytöksistä koettelevat talouskriisissä köyhtyneiden espanjalaisten hermoja.

Syytteiden mukaan 86 entistä säästöpankkijohtajaa nautti vuosikaudet luottokorteista, joilla voi nostaa pankin rahoja omaan käyttöön – pimeästi edustuskuluina. Caja Madridin tilintarkastusyhtiö Deloitte ei koskaan huomauttanut käytännöstä. Pankin ylin johto myönsi etuoikeutetut luottokortit itse itselleen.

Poliitikkojen pankit

Arvellaan, että perusteettomat nostot yltävät yhteensä yli 15 miljoonaan euroon. Jotkut johtajista käyttivät korttiaan jopa noin puolen miljoonan euron edestä vuosina 2003–2012, mutta joukossa on myös muutama, joka ei käyttänyt sitä lainkaan.

Caja Madrid on ydinosa uudessa Bankia-pankkikonsernissa, joka jouduttiin pelastamaan euromaiden tukilainalla. Bankia tarvitsi peräti yli 22 miljardia euroa lisäpääomaa. Johtajien pimeät luottokortit eivät siis konsernia kaataneet – mutta ne kertovat holtittomuudesta, jolla säästöpankkeja Espanjassa johdettiin.

Säästöpankkien johtokunnat koostuivat puolueiden ja isojen ammattiliittojen edustajista. Ylin toimiva johto valittiin poliittisesti sopivaksi.

Säästöpankit paisuivat kattamaan noin puolet Espanjan rahamarkkinoista kiinteistöbuumissa. Velkakriisi kaatoi nimenomaan säästöpankit, ja juuri niiden luotonantoa pidetään vahingollisen kiinteistöbuumin keskeisenä aiheuttajana.

Pankki tahtoo rahat takaisin

Pimeät luottokortit on nyt paljastanut Bankian uusi ammattijohto. Rahoja peritään takaisin. Pankin korteilla leipää leventäneitä löytyy kaikista Espanjan valtapuolueista ja tärkeistä ammattiliitoista – tai niiden lähipiireistä.

Monet ovat myöntäneet kortin käytön, osa ilmoittanut palauttavansa rahat ja eroavansa puolueestaan tai virastaan.

Joukossa on muun muassa entinen sosialistipuolueen ministeri, entinen vasemmistopuolue IU:n kansanedustaja, veroministeriön ex-valtiosihteeri, kuningashuoneen ex-kansliapäällikkö – ja yksi nykyinen valtiontalouden tarkastaja. Entinen kansanpuolueen talousministeri ja valuuttarahasto IMF:n pääjohtaja Rodrigo Rato käytteli korttiaan kymmenillä tuhansilla euroilla vielä samaan aikaan, kun pankin miljarditappiot jo alkoivat kaatua syliin.

Kansalaiset raivoissaan

Tämä raivostuttaa monia, joihin suurtyöttömyys on iskenyt kipeästi. Poliittisen eliitin korruptioskandaaleja vyöryy otsikoissa viljalti jo ennestään.

Samalla Espanjassa on vahvassa nousussa uusi, radikaali vasemmistopuolue Podemos. Kyselyt lupaavat sille jo 15–20 prosentin kannatusta. Podemosin johtaja Pablo Iglesias tähtää hallitukseen. Hän vaatii loppua poliittisen ja taloudellisen eliitin kytkökselle.

– On romutettava pyöröovet julkishallinnon ja talouselämän välillä – ja tehtävä se kunnolla, Pablo Iglesias sanoi La Sexta -tv-kanavalla äskettäin.

Sosialistipuoluetta, siis sosiaalidemokraatteja, hän syytti kansan pettämisestä ja ison rahan palvelemisesta. Podemos vetoaa sekä sosialistien että kommunistijohtoisen vasemmiston IU:n äänestäjiin.

Talouskriisi ja korruptio ovat luhistaneet Espanjan kahden suurpuoleen kannatusluvut - hallitseva oikeiston kansanpuolue on kyselyissä 30 prosentin tasolla, sosialistien suosio on vain runsaat 20 prosenttia. Uusi radikaali Podemos uhkaa niiden asemaa ensi syksyn parlamenttivaaleissa.