Professori iloitsee Nobel-palkinnon Suomi-kytköksestä: "Kukaan ei uskonut Hellin ideoihin"

Kolmikko Eric Betzig, William Moerner ja Stefan Hell palkittiin keskiviikkona kemian Nobelilla uraauurtavasta työstä äärimmäisen tarkan mikroskopian kehittämisessä. Saksalainen Hell työskenteli 1990-luvulla Turun yliopistossa ja vei ajatuksiaan eteenpäin. Idea, joka johti lopulta Nobeliin, sai alkunsa Hellin Turun-aikana.

tiede

Professori Pekka Hänninen Turun yliopistosta kertoo, että kemian Nobelilla palkittu Stefan Hell kehitti ideaa supertarkasta Sted-mikroskoopista Turussa ja alun tutkimusta tuettiin suomalaisella rahoituksella. Hännisen mukaan voi sanoa, että peruskeksintö on lähtenyt liikkeelle Turusta.

– Myös ensimmäiset kokeet asiasta tehtiin Turussa. Varsinaiset kuvantamiset ja idean vieminen tuotteeksi asti ovat tapahtuneet Saksassa.

Kemian tämän vuoden Nobel-palkinto myönnettiin kolmikolle Eric Betzig, William Moerner ja Stefan Hell. He ovat komitean mukaan tehneet urauurtavaa työtä äärimmäisen tarkan mikroskopian kehittämisessä. Hell palkittiin Sted-mikroskopian kehittämisestä, Betzig ja Moerner perustan luomisesta toiselle menetelmälle.

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan professori Hänninen kertoo, että Hell kehitti työtään Suomessa Turun yliopistossa vuosia 1990-luvulla. Hell loi perusteet ja teki ensimmäiset kokeet Sted-mikroskopialle.

– Kyllä se niin lähelle suomalainen Nobel on kuin viime vuosina on voitu päästä. Tietysti ne hänen työnsä, jotka osoittavat mikroskoopin käyttökelpoisuuden biologiassa, on tehty Saksassa Göttingenissä.

Myös Turun yliopistossa on käytössä vastaavanlainen mikroskooppi.

"Kukaan ei uskonut Hellin ideoihin"

Hänninen tapasi Stefan Hellin työskennellessään Saksassa 80- ja 90-luvun taitteessa.

– Stefan tuli samaan laboratorioon töihin uusien ideoiden kanssa. Itselleni tuli aika lähteä takaisin Suomeen vuonna 1992, ja Stefan etsi itselleen rahoitusta. Sitä ei löytynyt mistään. Kukaan ei uskonut hänen ideoihinsa.

Hänninen ja Hell päättivät hakea rahoitusta yhdessä Suomen Akatemialta ja saivat sen vuoden 1993 alussa. Hännisen mukaan kyse oli rahoituksesta, jonka turvin lähti liikkeelle projekti, joka lopulta johti Hellin Nobel-palkintoon.

– Olen itsekin tehnyt väitöskirjan kyseisessä projektissa vuonna 1995. Stefan julkaisi yhdessä kahden muun väitöskirjan tekijän kanssa vuosina 1994–95 perusjulkaisut, jotka ovat Nobelin palkinnon takana ja lähtöisin täältä Turun yliopistosta nimenomaan tästä projektista.

Hell oli Suomessa vuoteen 1997 asti, kunnes meni Göttingeniin Max Planck -instituuttiin, jossa työskentelee yhä.

Palkinto ei tullut yllätyksenä

Professori Hänniselle Nobel-palkinto ei tullut yllätyksenä, sillä Hell oli ollut spekulaatioissa pitkään. Hänninen sai tietää palkinnosta pian sen myöntämisen jälkeen, ja ensimmäiset hurraajat tulivat saman tien ovesta sisään.

– Palkinto on meille täällä Turussa iso asia.

Hänninen kertoo olevansa yhä läheisesti tekemisissä Hellin kanssa ja he ovat ystäviä.

– Onnittelut on lähetetty menemään.