Asumiskulut haukkaavat yhä isomman osan suomalaisten tuloista

Jos asumisen kallistuminen jatkuu nykyvauhdilla, niin lämmityslaskun ja kiinteistöveron tai niiden takia kohonneen vuokran ja vastikkeen maksaminen voi käydä osalle suomalaisista ylivoimaiseksi. Esimerkiksi monen yksin asuvan eläkeläisen tuloista voi jo nyt lähes 40 prosenttia upota asumiseen.

talous
Pirjo Keto keinuu talonsa pihassa.
Pirjo Keto asuu omakotitalossa Vihdissä.Yle

Omakotitalossa Vihdin Nummelassa yksin asuva Pirjo Keto tietää, miten asumisen jatkuva kallistuminen kirpaisee eläkeläisen kukkarossa. 30 vuotta sähkölämmitteisessa talossa ja tuhannen neliön tontilla asunut Keto on nähnyt sähkön hinnan ja kiinteistöverojen nousut.

Asumismenojensa osuutta eläkkeestään 67-vuotias Keto ei ole uskaltanut laskea.

– Se kyllä tuo vain pahan mielen. Sen tiedän, että aina vähempi jää käteen siihen elämiseen rahaa.

Asumismenot kasvussa vuosikymmenen lopullakin

Kotitalouksien tuloistaan asumiseen käyttämä raha on tällä vuosikymmenellä noussut keskimäärin neljä prosenttia vuodessa. Lähivuosina kasvun ennakoidaan olevan lähes yhtä rivakkaa.

Lämmityslaskun ja kiinteistöveron tai niiden nousun takia kallistuneen vuokran ja vastikkeen maksaminen voikin käydä eläkeläisten lisäksi monille muillekin ylivoimaiseksi.

– Kyllä se silloin kipeimmin iskee, jos on erittäin huonot taloudelliset lähtökohdat, on työttömyyttä vaikka. Tai jos ajattelee taloyhtiöiden tilannetta, niin osakkailla on vaikeuksia tulojen kanssa, on paljon velkaa, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero sanoo.

Energiaköyhyys voi olla yleistä Suomessakin

Muualla Euroopassa puhutaan ilmiöstä nimeltä energiaköyhyys. Rahat eivät riitä esimerkiksi lämmitys- tai sähkölaskun maksamiseen.

Suomessakin kylmä talvi voi yllättää sähköllä lämpiävän pientalon asukkaat. Lasku voi jopa kolminkertaistua kesäkuukausista, jos on etäluettava sähkömittari ja todelliseen kulutukseen perustuva laskutus tasaerien sijaan.

Suomessa myös kuntien kireä ja kunnasta toiseen vaihteleva kiinteistöverotus voi ajaa kotitalouksia vastaavaan ahdinkoon.

Kiinteistöliiton Keron mukaan todennäköisyys sen joukon kasvuun, joka ei enää pysty maksamaan laskujaan, kasvaa mitä nopeampaan tahtiin kiinteistö- ja energiaveroja korotetaan.

– Se on päätöksentekijöiden hyvä tunnistaa, että se ei ole ihan utopistinen ajatus vähänkään pidemmässä juoksussa, Kero muistuttaa.

Pirjo Ketokin on asumiskulujen noustessa miettinyt eri vaihtoehtoja.

– Esimerkiksi että muuttaisi pois tästä, mutta ei se nyt niin helppo asia ole, että lähtee siitä, minkä on itselleen kodiksi rakentanut.