Henriksson ei halua jarrumiehiä saamelaiskäräjälaille

Eduskunta joutuu nyt pohtimaan kuka voi olla saamelainen ja kuka ei. Viimeinen sana asiassa on saamelaiskäräjillä ja korkeimmalla hallinto-oikeudella.

Kotimaa
Saamelaiskäräjien ja sen nuorisoneuvoston lähetystö lehterillä eduskunnan istunnossa Helsingissä keskiviikkona.
Markku Ulander / Lehtikuva

Pitkään ja kivuliaasti valmisteltu uusi saamelaiskäräjälaki sai epäilevän vastaaonoton eduskunnassa keskiviikkona. Osa Lapin kansanedustajista vaati laille suunniteltua perusteellisempaa eduskuntakäsittelyä ja jopa palauttamista ulkopuolisen asiantuntijaryhmän valmisteltavaksi. Oikeusministeri Anna-Maja Herikssonin (r.) mielestä on nykyisen eduskunnan velvollisuus päättää asiasta.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi lähetekeskustelussa olevansa iloinen siitä, että hän voi esitellä lakimuutoksen eduskunnalle. Hänen mielestään olisi tärkeää, että uutta lakia voitasiin soveltaa jo ensi syksyn saamelaiskäräjävaaleissa. Mikäli lain käsittely eduskunnassa kuitenkin kestää odotettua pitempään siihen täytyy sopeutua, totesi Henriksson.

Ratkaisu löydettävä nyt

Suurin osa Lapin kansanedustajista on jo aiemmin kertonut olevansa tyytymättömiä lakiesitykseen. He ruotivatkin täysistunnossa tarkkaan lain kipukohtia, uutta saamelaismääritelmää ja yhteistoimintavelvoitetta, joka antaa saamalaiskäräjille nykyistä enemmän vaikutusmahdollisuuksia. Laki oli erityisesti keskustan kansanedustajien hampaissa.

Eeva-Maria Maijala (kesk.) esitti, että etenkin saamelaismääritelmä pitäisi palauttaa ulkopuolisen sovittelijan tai asiantuntijaryhmän valmisteltavaksi.

Oikeusministerin mielestä tämä ei käy vaan perustuslakivaliokunnan tehtävä on nyt käydä laki yksityiskohtaisesti läpi.

- Tämä näyttää olevan keskustalle vaikea pala, enkä voi sitä ymmärtää.

- Tilanne on se, että tämä eduskunta on päättävä elin tässä asiassa. Se on meidän velvollisuus.

Pelkona jatkuva riitely

Keskustan lappilaiset kansanedustajat perustelivat kiivaasti sitä, miksi uutta saamelaismääritelmää ei tulisi hyväksyä sellaisenaan. Saamelaisasioiden ministerityöryhmän ja saamelaiskäräjien sopima kompromissi ei Markus Lohen (kesk.) mielestä riitä perusteeksi, koska kompromissi ei ole tae oikeudenmukaisuudesta.

- On selvitettävä tarkkaan onko lain sisältö oikeudenmukainen ja huolehdittava siitä, että ne saamelaiset jotka eivät ole olleet valmistelemassa tätä, saavat äänensä kuuluviin, korosti Lohi.

Simo Rundgrenin (kesk.) mielestä se, että saamelaiskäräjien vaalilautakunta saa viime kädessä valita sen kuka on saamelainen, johtaa jatkuviin kiistoihin. Rundgrenin ja Maijalan mielestä onkin selvitettävä kuinka moni saamelainen on jäämässä määrittelyn ulkopuolelle ja ratkaistava heidän tilanteensa.

Rundgren korosti, että jos olisi selkeä yksimielisyys siitä, että nykyinen vaaliluettelo on tehty oikeudenmukaisesti asiassa ei olisi ongelmaa mutta nyt laissa siunataan nykyinen kiistanalainen tilanne. Rundgrenin mielestä ei liioin ole olemassa sellaista kansainvälisoikeudellista sopimusta, joka vaatisi laissa esitetyn menettelyn.

Johanna Ojala-Niemelä (sd.) puolestaan epäili, että laissa ollaan hyväksymässä vaalisäännöksiä, joiden toimivuudesta ei ole takeita.

Saamelaiskäräjille paljon vastuuta 

Oikeusministeri Henrikssonin mukaan kansainvälisissä sopimuksissa ei ole velvoitetta ryhmäidentifikaatioon mutta Suomi näkee sen tärkeäksi ja haluaa noudattaa kansainvälistä käytäntöä. Henrikssonin mielestä on tärkeää, että alkuperäiskansa saa päättää ketkä siihen kuuluvat. Hän korosti, että uuteen lakiin kirjattua määritelmää on mietitty hyvin tarkkaan ja se on tämän hetken määritelmää täsmällisempi ja parempi.

- Saamelaiskäräjillä on myös suuri vastuu siinä, että päätökset koetaan saamelaisten keskuudessa oikeudenmukaisina.

Hän korosti, että saamelaiskäräjien vaalilautakunnan päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Henriksson kiisti kansanedustajien epäilyt siitä, että uuden lain yhteistoimintavelvoitteella kavennettaisiin kuntien itsemääräämisoikeutta. Neuvotteluvelvollisuus lähtee kansainvälisistä sopimuksista. Velvoite ei Henrikssonin mukaan tarkoita sitä, että saamalaiskäräjille annettaisiin veto-oikeus.

Lisävaliokunnat tarpeen?

Markus Mustajärvi (vr.) ihmetteli sitä, miksi lakiesitystä ei lähetetä kuultavaksi muihin valiokuntiin. Hänen mielestään laki vaatisi monipuolisen käsittelyn. Hän ehdottikin, että perustuslakivaliokunnan lisäksi myös maa- ja metsätalousvaliokunta ja työ- ja tasa-arvoasianvaliokunta käsittelisivät lakia. Mustajärven esityksestä äänestettäneen perjantaina mutta ehdotus tuskin toteutuu.

Lain sisällön ratkaisee käytännössä perustuslakivaliokunta ja lopullisesti siitä päättää täysistunto perustuslakivaliokunnan mietinnön pohjalta.

Lappilaisten kansanedustajien lisäksi puheenvuoroja keskiviikon lähetekeskustelussa käytti vain muutama muu kansanedustaja. Simo Rundgren sanoi, että Lappi ja Ylä-Lappi tuntuvat olevan kaukana ja asia tuntuu olevan monelle kansanedustajalle vieras ja outo. Rundgrenin mielestä tämä ei kuitenkaan anna oikeutta olla välinpitämätön.

Täydennetty 9.10.2014 klo 11.50: Alaotsikkoon lisätty korkein hallinto-oikeus.