Osaatko käyttää älypuhelinta? Se voi pelastaa henkesi

Uusi älypuhelinta hyödyntävä palvelu auttaa hätäkeskusta paikantamaan soittajan muutaman metrin tarkkuudella. Moni hätäpaikannus on kuitenkin kaatunut siihen, ettei soittaja ole osannut käyttää älypuhelintaan.

Kotimaa
mobiilisovellukset
Työn alla on älypuhelinsovellus, joka ilmoittaisi ihmisen sijainnin hätäkeskukselle suoraan puhelun yhteydessä. Silloin paikannus ei kaatuisi teknisten taitojen puutteeseen. Augustina Jämsä /Yle.

Hätäkeskuslaitos otti kesällä käyttöön uudenlaisen paikannuspalvelun. Se selvittää hätäpuhelun soittajan sijainnin metrin tarkkuudella.

Niin sanottua Smart Locator -paikannuspalvelua on hyödynnetty jo useaan otteeseen. Kaikki tapaukset eivät kuitenkaan ole päättyneet onnistuneesti, sanoo Hätäkeskuslaitoksen Marko Nieminen.

– Smart Locator paikantaa hyvin tarkasti, mutta edellyttää hätäpuhelunsoittajalta teknistä näppäryyttä. Aika monta tapausta on tullut vastaan, jossa hätäilmoituksen tekijä ei ole osannut käyttää älypuhelintaan, sanoo hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.

Sovellus toimii vain silloin, jos älypuhelimen käyttäjä osaa avata hätäkeskuksen lähettämän linkin. Jotta linkin saa auki, puhelimen internet-yhteyden ja GPS-ominaisuuksien eli sijaintipalvelujen täytyy olla päällä.

Tulevaisuudessa hätäpuhelun soittaja paikantuu automaattisesti

Kansalaisten tieto-taitoa yritetään nyt lisätä valistuksen avulla. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa pyörii opastusvideo, jossa kerrotaan helppotajuisesti Smart Locator -työkalun käytöstä.

– Olemme yrittäneet jakaa sitä eteenpäin ja edesauttaa ihmisten oppimista. Osalla on kuitenkin sellainen puhelin tai liittymä, että palvelun käyttö ei ole mahdollista. Palvelu vaatii muun muassa nettiyhteyden, lisää hätäkeskuspalvelujen johtaja Nieminen.

Työn alla on älypuhelinsovellus, joka lähettäisi ihmisen paikkatiedot hätäkeskuksen tietojärjestelmään suoraan puhelun yhteydessä.

Marko Nieminen

Lähitulevaisuuden tavoitteena onkin kehittää sovellus, joka paikantaisi ihmisen ilman asetusten muuttamista tai linkkien availua. Hätäkeskukseen soitto riittäisi.

– Työn alla on älypuhelinsovellus, joka lähettäisi ihmisen paikkatiedot hätäkeskuksen tietojärjestelmään suoraan puhelun yhteydessä. Se hyödyttäisi huomattavasti suurempaa joukkoa ihmisiä, Nieminen myöntää.

Erilaisia teknisiä ratkaisuja on maailmalla jo olemassa, mutta tällä hetkellä haasteena on sovellusten yhteensovittaminen suomalaiseen hätäkeskustietojärjestelmään.

– Toinen haaste on kehittämiseen varatut resurssi, eli taloudellinen tilanne. Pyrimme kuitenkin siihen, että palvelu saataisiin käyttöön jopa tämän tai ensi vuoden aikana.

Vanha paikannusmenetelmä heittää jopa kymmenillä kilometreillä

Hätäpaikannusta on tehty jo vuosikymmenen ajan teleyritysten avulla. Teleyritykset ovat velvollisia luovuttamaan hätäkeskuslaitokselle sen liittymän sijaintitiedot, josta hätäpuhelu tulee.

– Aina kun ihminen soittaa hätänumeroon, meillä on oikeus paikantaa hänet. Yli kymmenen vuotta sitten kehitettiin järjestelmä, joka lähettää kyselyn teleoperaattoreiden järjestelmään nappia painamalla. Vastaus liittymän sijainnista tulee muutaman sekunnin sisällä.

Päivystäjä voi tarvittaessa paikantaa myös kolmannen osapuolen.

– Eli esimerkiksi vanhemmat soittavat kadonneesta lapsesta ja epäilevät, että hän on vaarassa. Tällöin päivystäjä voi oman harkintansa mukaan käyttää hätäpaikannusta, hätäkeskuspalvelujen johtaja kuvailee.

Aina kun ihminen soittaa hätänumeroon, meillä on oikeus paikantaa hänet.

Marko Nieminen

Vaikka vanha menetelmä on nopea ja varma, se on harmillisen epätarkka. Taajama-alueiden ulkopuolella ja isoilla vesistöalueilla paikannus voi heittää kymmeniäkin kilometrejä.

Eksyneiden paikantamisessa siitä on hyötyä lähinnä kaupunkialueilla, joissa soittajan sijainti voi selvitä 50–400 metrin tarkkuudella.

Smart Locator -palvelu soveltuu maastotehtäviin paremmin. Esimerkiksi Pohjois- ja Keski-Suomessa uuden menetelmän avulla on paikannettu eksyneitä ihmisiä hyvinkin tarkasti.

Viime vuonna hätäpaikannuksia tehtiin yli 400 000 kertaa. Kesällä käyttöön otettua palvelua on ehditty hyödyntää vasta joitakin kymmeniä kertoja.

– Uuden palvelun käyttö vaatii vielä hieman totuttelua, sillä sitä ei ole integroitu meidän järjestelmäämme. Hiljalleen varmaan tule esiin myös muita tilanteita, joissa palvelu osoittautuu käyttökelpoiseksi, Nieminen uskoo.