"Puolella asunnoista ei ole markkina-arvoa" – katso miten asuntojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

Helsinkiin valuu yhtä paljon asukkaita kuin peltojen paketoinnin aikaan 1960-luvulla. Haluatko tietää, miten sinun asuinalueesi asuntojen arvot ovat kehittyneet? Yle Uutisten Asuntokone kertoo, miten asuntojen arvot ovat muuttuneet alueittain vuodesta 1987 viime vuoteen saakka. Samalla kone ilmoittaa, miten hinnat ovat kehittyneet suhteessa keskipalkkaan.

talous

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ladataan...
Selaa huoneistojen ja asuntojen myyntitietoja valitsemalla talotyyppi sekä postinumeroalue tai kunta.Lähde: Tilastokeskus, Suomi postinumeroalueittain -palvelu, Maanmittauslaitos

Monen suomalaisen tärkeintä sijoitusta osake-asuntoa uhkaa surkea kohtalo. Osa asuinnoista menettää arvoa ja osan arvo säilyy samana vuosista toisiin.

Yle Uutisten Asuntokone vahvistaa pitkään mediassa esitetyt havainnot arvon kehityksestä syrjäseuduilla. Esimerkiksi osakeasunnoissa 31 postinumeroalueella viimeisen 13 vuoden aikana arvo on noussut alle 26 prosenttia.

Samaan aikaan ihmisten kustannuksia mittaava elinkustannusindeksi on noussut saman verran, jolloin asuntojen todellinen arvo ei ole kasvanut.

Luvut eivät kerro kuitenkaan kuin pienen osan totuutta, sillä tilastoihin pääsevät postinumeroalueet, joissa asuntokauppa käy.

Suomen noin kolmestatuhannesta postinumeroalueesta vain noin puolessa tehtiin vuonna 2013 yli kuusi kauppaa, jolloin Tilastokeskus pitää otosta edustavana ja julkaisee alueen kaupoista keskihinnan.

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna pitää näiden alueiden kohtaloa kovimpana.

– Jos kunnassa on yksi kauppa vuodessa, mitä se kertoo alueen asuntomarkkinoista.

"Puolella asunnoista ei ole markkina-arvoa"

Suomessa on tällä hetkellä lähes kolme miljoonaa asuntoa ja omakotitaloa. Arviot siitä, kuinka moni niistä on vailla markkina-arvoa, vaihtelevat.

Toimitusjohtaja Ari Pauna arvioi, että vain puolet kaikista nykyasunnoista sijaitsee tulevaisuuden asuntomarkkinoilla. Siksi vain nämä asunnot säilyttävät suurella todennäköisyydellä kaupallisen arvonsa.

Myös Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtajan Pasi Holmin valistunut arvio on kova.

– Kolmasosa kaikista asuinnoista on sellaisia, joissa on riski, ettei arvonnousua enää tule. Joka kymmenennen asunnon arvo laskee, toimitusjohtaja Holm sanoo.

Sekä Pauna että Holm ovat samaa mieltä, että tulevaisuudessa heikosti arvonsa pitävien asuntojen määrä kasvaa.

– Meillä syvässä maaseudussa paikkoja, joissa asuntojen arvot putoavat. Sitten meillä on myös taantuvia tehdaspaikkakuntia kuten Kouvola, jossa suljettiin Voikkaan paperitehdas, Holm sanoo.

– Pitkällä aikavälillä, 10–15 vuoden aikana, kehitys jatkuu näin. Tämä on hiljaa etenevä ilmiö, joka pitää tiedostaa, Pauna kertoo.

Asuntojen arvon kehitys on vahvasti suhteessa alueen työttömyyteen. Korkea työttömyysaste ja vähenevät työpaikat näkyvät viiveellä asuntomarkkinoilla.

– On vaikea nähdä sellaista kehitystä, että työt siirtyisivät maaseudulle kovaa vauhtia. Kyllä se on toisinpäin, Pauna sanoo.

Maaseutu tyhjenee jälleen 

Asuntojen hinnat ovat nousseet maltillisesti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Elokuussa nähtiin osakeasuntotilastoissa pudotus, kun pääkaupunkiseudun ulkopuoliset asunnot vetivät koko maan luvut pakkaselle.

Asiantuntijoiden mukaan hintojen maltillinen kehitys johtuu taantumasta. Sama tekijä myös selittää erityisesti asuntomarkkinoiden heikkoa kehitystä pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

– Ajat ohjaavat ihmisiä turvallisuushakuisiksi. Kaikki miettivät, onko talolla markkinat kymmenen vuoden päästä ja se ohjaa ostamaan asunnot kaupungeista, Pauna sanoo.

Tosin OP-ryhmän kiinteistövälitysjohtaja Kenneth Sandbergin mukaan taantuma näkyy myös pääkaupunkiseudulla.

– Tänä vuonna puhutaan samanlaisesta kauppamäärien laskusta kuin viime vuonna. Kaupankäynti on rauhoittunut 10–12 prosenttia, Sandberg sanoo.

Puheet asuntojen arvon tippumisesta ovat saaneet kovia vertailukohtia historiasta. Osa asiantuntijoista vertaa nykyilmiötä 1960- ja 70-lukuihin, jolloin maalta muutettiin kaupunkeihin ja kaupungeista Ruotsiin töihin.

Pauna pitää vertailukohtaa pätevänä.

– Helsingin kauppakamarin tuore analyysi on kuvaava. Sen mukaan pääkaupunkiin muuttaa tänä vuonna yhtä paljon asukkaita kuin vuonna 1966.

Siirtolaisuuden huippuvuodet osuivat 1970-luvun kahdelle ensimmäiselle vuodelle, jolloin 80 000 suomalaista lähti Ruotsiin. Muuttoliikkeen vuoksi Suomen väkiluku pieneni.

Holm sanoo, ettei vertailukohta kaikilta osin päde.

– Pääkaupunkiseutu varmasti kasvaa ennätysvauhtia, mutta tuolloin suomalaisia lähti Ruotsiin. Nyt Suomeen kohdistuu maahanmuuttoa.

Yle Uutisten Asuntokone kertoo, miten rivi- ja kerrostaloasuntojen neliöhinnat ovat kehittyneet lähes 30 vuodessa.

Asuntojen hinnat kerrotaan postinumeroalueiden tarkkuudella. Kaikista alueista ei ole saatu keskihintatietoja, sillä kauppoja alueella on tehty liian vähän.