Beatbox-konkari Felix Zenger opettaa kuinka suuta piestään

Youtuben katsotuin suomalainen opastaa videolla kuinka päästä alkuun. Haastavinta on saada äänet kuulostamaan hyvältä.

ilmiöt
Beatboxaaja Felix Zenger Aamu-tv:ssä 5. heinäkuuta.
Muusikko Felix Zenger opettaa beatboxauksen peruselementit. Toimittajana Juho Liukkonen

PRRT. TK-I. TSK. TK-I. PHT! TK-I. TSAK. TK-I.

Kun Felix Zenger beatboxaa, hänellä on käytössään koko keho. Käsi huitoo villisti Zelingerin sylkiessä rytmejä mikrofoniin.

– Ääni lähtee huulista, äänihuulista ja keuhkoista, mutta beatboxausta tehdään koko keholla, Zenger kertoo.

Beatboxausta on helppo ajatella kirjainyhdistelmien tai erikoisten sanojen kautta.

– Tässä artikuloidaan paljon. Joissain äänissä pitää "sulkea" äänihuulet, että tulee vain perkussiiviset äänet. Monet äänet pystyy kääntämään sanoiksi ja muuntelemalla niitä saa erilaisia ääniä aikaan.

Mausteita rytmittelyyn haetaan efekteillä ja erilaisten tehosteiden imitoinnilla. Muun muassa Poliisiopisto-elokuvista tuttu äänitaiteilija, näyttelijä ja standup-koomikko Michael Winslow saa Zengeriltä arvostusta.

– Beatbox on lähtenyt siitä, että on imitoitu Beatbox-rumpukonetta suulla. Ääniä imitoidessa oma lähtökohtani on, ettei haittaa että kuulostaa ihmiseltä. Käytän paljon hengitystä perkussiivisenä ja rytmisenä tehosteena.

Beatbox ilmiö voimistui Suomessa noin kymmenisen vuotta sitten internetin myötä. Samoihin aikoihin Zenger löysi harrastuksen osallistuessaan footbag-kisoihin Tanskassa.

Sittemmin Zenger on ottanut ilmiön haltuun Suomessa. Opiskeltuaan kaksi vuotta Pop ja Jazz -konservatoriolla klassista pianonsoittoa hän vaihtoi beatboxaukseen. Varsinaista linjaa suurytmittelylle ei löytynyt tuolloin konservatoriossa. Vuosien kuluessa Zenger on ehtinyt kiertää maailmalla esittelemässä taitojaan. Hänen rytmittelyyn voi törmätä myös esimerkiksi isoisssa ulkomaisissa mainostuotannoissa.

Mikkeliin Zengerin houkutteli esiintymään säveltäjä Jennah Vainio. Zenger esiintyi torstaina Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa Vainion sävellykseen. Teoksessa on noin 20 minuuttinen osuus beatboxaukselle. Alun perin soolo-osuus oli kirjoitettu toiselle alan taiteilijalle, Rudi Mickelssonille eli Rudi Rokille.

– Nuoteissa on beatboxaajan stemmaan merkitty rumpumerkinnät. Siellä on esimerkiksi Robocopin ja kissan ääniä. Blokkailen sitten parhaani mukaan rytmejä ja selkeitä komppeja. Sitten on kohtia, jossa saan improvisoida äänimaailman osalta, Zenger kertoo ja virnistää.