1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Norjalaistoimittaja: ILO 169 -sopimus on tuonut Norjaan yhteiskuntarauhaa

ILO:n alkuperäiskansasopimuksen hyväksyminen 90-luvulla ei tuonut Norjaan suurta levottomuutta. Norjan yleisradioyhtiön NRK:n toimittaja Magne Ove Varsin mukaan ILO 169 -sopimus on tuonut ennen kaikkea yhteiskuntarauhaa.

Ulkomaat
Magne Ove Varsi
Norjan yleisradioyhtiön NRK:n toimittaja Magne Ove Varsin mukaan alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän ILO 169 -sopimuksen ratifioiminen on tuonut ennen kaikkea yhteiskuntarauhaa.Maria F. Warsinska-varsi

ILO:n alkuperäiskansasopimuksen hyväksyminen 90-luvulla ei tuonut Norjaan suurta levottomuutta.

Norjan yleisradioyhtiön NRK:n toimittaja Magne Ove Varsin mukaan alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän ILO 169 -sopimuksen ratifioiminen on tuonut ennen kaikkea yhteiskuntarauhaa.

– ILO 169 -sopimus on ollut norjalaiselle yhteiskunnalle suuri voitto, sillä se on taannut saamelaisille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon yhdenvertaisena osapuolena, sanoo Varsi.

Norja ratifioi vuonna 1990 ensimmäisenä valtiona Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen.

Vahvin esimerkki ILO 169 -sopimuksen vaikutuksesta on vuodesta 2005 voimassa ollut konsultaatiosopimus, joka velvoittaa Norjan viranomaisia neuvottelemaan Saamelaiskäräjien kanssa saamelaisia koskevissa asioissa.

Kansainvälinen oikeus kaikkien etu

Konsultaatiosopimuksen syntyyn vaikutti vahvasti ILO:n valvontaviranomaisten puuttuminen asiaan. He olivat huolissaan saamelaisten vaikutusmahdollisuuksista tuolloin meneillään olleissa pohjoisimman Norjan maanomistusta koskevissa neuvotteluissa.

Samana vuonna hyväksyttiin myös neuvottelukompromissina syntynyt Ruijan laki (norjaksi Finnmarksloven), joka siirsi Norjan pohjoisimman läänin ”valtion maat” paikalliseen omistukseen.

Varsin mukaan Ruijan laki ja Ruijan maiden nykyomistajan Finnmarkseiendommenin perustaminen eivät vahvistaneet pelkästään saamelaisten vaan myös muiden Ruijan asukkaiden oikeuksia maahan.

– Lain mukaan kaikki paikalliset omistavat yhdessä Ruijan. Prosessi on malliesimerkki saamelaisten ja muiden paikallisten rakentavasta yhteistyöstä, joka vahvisti kaikkien oikeuksia. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman kansainvälisiä instrumentteja, Norjan yleisradioyhtiön NRK:n toimittaja Magne Ove Varsi miettii.

Ei edelleenkään veto-oikeutta

Ruijan laki oli ensimmäinen Norjan hallituksen ja Saamelaiskäräjien neuvotteluissa syntynyt päätös.

Viime vuosina saamelaisten yritykset oikeuksiensa vahvistamiseksi eivät ole edenneet Saamelaiskäräjien toivomalla tavalla. Vuoden 2010 mineraalilaki ei tuonut saamelaisille osaa kaivoksien tuotosta.

Myös rannikon kalastajasaamelaisten heikot oikeudet elinkeinoonsa puhuttavat edelleen.

Kansainvälinen alkuperäiskansaoikeus on kuitenkin kehittynyt hurjaa vauhtia. Nykyään puhutaan yhteistoimintavelvoitteiden sijaan alkuperäiskansan vapaasta ja tietoon perustuvasta ennakkosuostumuksesta (free, prior and informed consent).

– Neuvotteluissa osapuolet ovat harvoin tasa-arvoisia. Valtio kuitenkin aina lopulta päättää asioista. Siksi tulisi Norjassa luonnollinen seuraava askel olisikin ennakkosuostumusmalli. SIlloin saamelaisilla olisi oikeasti mahdollisuus vaikuttaa, eikä vain neuvotella, Varsi summaa.

Valmisteilla olevassa saamelaiskäräjälaissa on ehdotus neuvotteluvelvollisuudesta.

– Suomen hallitus on viime aikoina tehnyt yhteistyötä saamelaiskäräjien kanssa kuulemisvelvollisuuden laajentamisesta. Suunniteltu uudistus toteuttaa vapaaehtoisen, ennalta annetun ja tietoon perustuvan suostumuksen käsitettä, sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö YK:ssa syyskuussa.

Lue seuraavaksi